*

erkkilaitila1 Ideakirja yhteiskunnan pelastamiseen: 10 systeemistä vääristymää ja niille korjaukset.

Uusi opetussuunnitelma on kovin paperin makuinen

  • Millaisia käsityksiä koululaisille annetaan Euroopan kriiseistä?
    Millaisia käsityksiä koululaisille annetaan Euroopan kriiseistä?

Koulun uusi opetussuunnitelma, OPS2016, puhuttaa kovasti. Olen tutkinut sitä eri puolilta muutamaan otteeseen yliopistotoimeksiantoina tärkeimpiä verrokkimaita selvitellen.

Systeemiajattelun edistäjänä tarjosin siihen samanlaista otetta, mikä tulee esille USA:ssa tietyissä opetussuunnitelmissa alkaen jo 5-vuotiaista. Siellä koulutus aloitetaan mieluusti ajattelun malleista.

Englannissa perusopetus on standardoitu ja tuotteistettu pitkälle, mikä takaa valmistuvilta nuorilta samanlaiset valmiudet.

Tuntuu siltä, että OPS2016-teksti on valtaisa joukko unelmaisia ajatuksia ilman kunnon otetta todellisuuteen. Siitä puuttuu täydellisesti USA:n ja Englannin opetuksen linjakkuus ja takuu siitä, että tulosta kouluissa myös syntyy. Siksi meidän kaikkien tulee olla huolissamme uudesta muutoksesta. Niin monet uudet hankkeet Suomessa ovat epäonnistuneet pahasti; tässä mieleen tulee heti aiemman hallituksen lupaus, että Suomi olisi maailman osaavin kansa vuonna 2020.

Opetusta hankaloittaa lisäksi Euroopan ja maailman kaoottinen tilanne. Maailma on nyt turvaton, kamppailee talousongelmissa, pakolaiskriisissä, sodissa, terrorismin uhan alla ja kaikkea tätä ryydittää vielä urheilun doping-sotkut, monien suurimpien yritysten vilpillinen etiikka, epävakaat työmarkkinat ja yleensä tuntuma siitä, että on epäonnistuttu taloustieteen, politiikan, yhteiskunnan päätoimintojen, luonnonsuojelun ja osittain teknologiankin alalla. Miten näitä asioita käydään läpi kouluissa: a) sinisilmäisesti b) kriittisesti vai c) terapialuontoisesti?

Nyt on tarpeellista aloittaa keskustelu koulu-uudistuksen onnistumisesta, että sitä voitaisiin ohjailla kokemusten mukaan edullisimpaan suuntaan. Pelkät korulauseet tekstissä eivät pitkälle riitä.

Aiheesta on puolen tunnin videoesitys youtubessa täällä, ja selostus siitä täällä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Itse en ole hirveästi ottanut tietoa tästä koulu jupakasta, joten minun on pakko kysyä (Olisi mielenkiintoista tietää)... Miksi Suomessa peruskoulua on pakko muuttaa? Miksi se ei voisi olla samantapaista kuin 90-luvulla (jolloin itse sielä olin)? Ymmärrän jos sielä pitää jotain Atk-tekniikkaa olla jne. Mutta tuokin taitaa olla vain omaa luuloa, kun Ruotsiakin piti saada ala-asteelle?

Onko kyse vain siitä ettei ole rahaa pitää samana, (Pakko muuttaa halvempaan) Vai?

Ja joo, jos Suomi on ollut ykkönen joskus kouluissa, niin ei varmaankaan kannata silloin ottaa muilta mallia?

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Suomessa ei tietenkään mietitä hetkeäkään, miksi Aasian maat ovat tasaisesti tilastojen kärjessä. Vähemmän uudistuksia ja enemmän tehtäviä.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Petrille: muutoksen syistä löytyy virallinen dokumentti: http://www.oph.fi/download/155459_opetussuunnitelm...

Sivulla 5 ja 8 kerrotaan, että maailma muuttuu. Siitä jo hohhailinkin tuossa, että mitä kertoa oppilaille Kreikasta kun koko sotku johtuu ihmisten negatiivisista asenteista ja ratkaisuista, joita on tehty vuosikymmenien ajan.

Systeemiajattelijana ylhäältä näen, että ihminen on jäänyt ihmisen vangiksi. Ainakin filosofian ja psykologian ja yhteiskuntaopin tunneilla se pitäisi uskaltaa kertoa nuorelle sukupolvelle, mutta miten se nuori toivo siitä sitten ahdistuu?

Siihen aikaan kun itse kävin koulua, meillä oli Kehä Ykkönen ja Yhä Kekkonen, sekä turvallinen Neuvostoliitto tarjoamassa YYA-apua.

Kun tuossa tiedostossa korostetaan monilukutaitoa, OPS-teksti on tosiaan yksilukutaidon ilmentymä eli pelkkä raaka leipäteksti kertoo, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä.Siitä tulee lukijalle informaatioähky.

Täältä löytyy sen sijaan erityisen motivoivaa aineistoa lapsille, mitä olisi itse suositellut Suomelle: http://watersfoundation.org/

Käyttäjän JouniKivel kuva
Jouni Kivelä

Hyvä kirjoitus. Meillä osataan tehdä tai koota kauniita startegiapapereita joissa on kaikenlaisia suuremmoisia tavoitteita. Sen jälkeen ei oikein osata punnita ja kehittää niitä keinoja joilla ne tavoitteet saavutetaan. Tämähän tietysti on välttämätöntä ennen toteutusvaihetta ettei lähetä aivan sormet harallaan liikkeelle.

Toimituksen poiminnat