erkkilaitila1 Ideakirja yhteiskunnan pelastamiseen: 10 systeemistä vääristymää ja niille korjaukset.

Riitelystä rakentavaan yhteiskuntakehitykseen; ekosysteemi-keskeinen ajattelu

  • Voiko Suomi sivistyä, muuttua harkitsevaksi oppijaksi?
    Voiko Suomi sivistyä, muuttua harkitsevaksi oppijaksi?
  • Kulttuurimme on rapautumassa, kuinka kehitys voisi palautua
    Kulttuurimme on rapautumassa, kuinka kehitys voisi palautua

Politiikan kieli on tänä vuonna muuttunut radikaalisti. Tunteiden kuumetessa järjelle jää yhä vähemmän tilaa.

Huolimatta kaikesta "höyryämisestä", mikä esimerkiksi Ranskan presidentinvaaleja nyt vuorostaan sumentaa, tuon esille järkevää, analyyttistä ja ihmistä kunnioittavaa näkemystä sekä metodologiaa, missä parhaiten tiede ja tietämys auttavat yhteiskunnan toipumista kohti sen alkuperäistä tavoitetta, mikä on palvelujen tasapuolinen tarjoaminen niitä tarvitseville.

Modernein yhteiskunnan kehittämisen menetelmä liittyy ekosysteemeihin. Jotta niitä syntyisi, kuten USA:ssa isot IT-megahankkeet ovat lähteneet liikkeelle, tarvitaan avoimuutta ja innostunutta asennetta sekä tietysti innovaattoreita edistämään hankkeitaan.

<!--break-->

Ekosysteemien suunnittelun tulisi olla rauhanomaista, toistaan kunnioittavaa mentaalista rakentamista: tarkoitusten yhteensovittelua.

Suomen henkistä tilaa voi mitata kulttuurientropian tunnusluvulla. Vuonna 2011 se oli prof. Markku Wileniuksen tutkimuksessa 49%, mikä tarkoittaa Barrett - menetelmässä sitä, että lähes puolet työstä menee hukkaan. Sama työ, mihin on tarvittu 100 henkilöä, olisi edullisissa olosuhteissa tapahtunut 51 henkilöllä. Näin siis selitetään.

Ekosysteemien ottaminen mukaan politiikan teon keskiöön parantaisi tuottavuutta, vähentäisi työttömyyttä, nostaisi ihmisten mielialaa ja toisi kannustavuutta kaikkiin toimiin. Politiikkaan kulttuurientropia-arvojen parantuminen toisi muutoksia, koska yksipuolisille, valtakeskeisille päätöksille jäisi vähemmän tilaa. Kansa sivistyisi.

Aiheesta on tunnin mittainen esitys täällä: http://metayliopisto.fi/ekosysteemiajattelu-moderni-tapa-kehittya-onnist...

Minulta on kadonnut luottamus nykyisen tapaiseen politikointiin. Se on entistä tärkeämpi syy turvautua tieteen keinoihin saada aikaan kehitystä siinä, mikä ihmisille on tärkeintä: Maswellin tarvehierarkian rappuset ja kulttuurinen yhteenkuuluvuuden tunne, oma identiteetti.

Tämän ilo-sanoman luulisi olevan tärkeä kaikille, jotka odottavat Suomen satavuotisjuhlia!

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kannatan lämpimästi sitä, että yhteiskunnan toimintoja tehostetaan. Esimerkiksi juuri sisäistä kitkaa ja sisäisiä ristiriitoja karsimalla. Uskon hyvin tuon kirjoituksessasi esittämäsi väitteen, että tuottavuus voitaisiin tuplata tuolla metodilla.

Ainoa mutta matkassa on se, että tuollaisen muutoksen tekeminen edellyttäisi sellaista yhteiskuntajärjestelmää, jossa ei ole eturistiriitoja eri yhteiskuntaluokkien välillä.

Tuo muutos ei tietenkään sovi nykyisin valtaa pitävälle luokalle (etuoikeutetut eivät halua tasa-arvoa), ja mediavaltansa avulla se on saanut myös riistetyn kansanosan kannattamaan riiston jatkumista.

Minun nähdäkseni ongelma ei siis ole luonteeltaan tekninen, vaan kyseessä on silkka valtataistelu -- taistelu kansan enemmistön maailmankuvasta. Tuossa taistelussa voittaa se, jolla on varaa panostaa eniten mediaan, mainontaan ja markkinointiin.

Tällä tavalla nykyinen valta on itseään pönkittävää aina siihen asti, että se lopulta törmää seinään vaikkapa ekokatastrofin muodossa. Ihmisten herättäminen mediahypnoosista vaatii kovan kolauksen.

Mottosi on "Yhteiskuntamme tarvitsee kriittisen ajattelun taitoja!" Nähdäkseni niitä taitoja on yhteiskunnassa yllin kyllin, mutta resursseja niiden markkinointiin ei tahdo löytyä, koska sellainen olisi nykyisten vallanpitäjien intressien vastaista. Siksi ne ajatukset hukutetaan neulana heinäsuovan alle.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Hyvin realistisesti kirjoitettu, Janne

Jos tämä idealismiksi jää, niin se jää.
Silti systeemiajattelun tekniikoilla voisi suunnitella organisaatiorakenteita, jotka varmuudella toimivat, edellyttäen, että kontrolli pelaa ja systeemi sisäisesti täyttää tarpeensa. Se voi tosiaan laueta valtataisteluun, mutta teknisimmissä systeemeissä niin ei ehkä käy.

Yksityisellä sektorilla valtataistelun ei helposti anneta estää yrityksen kehittymistä.

Populismi ei ole kriittistä ajattelua. Oikea kriittinen ajattelu kohdistuu myös ajattelijaan itseensä ja on taipuvainen sovittelemaan eroavuuksia. Näitä taitoja ei millään puolueella ole, minkä näkee kun katsoo täysistuntoja.

Euroopan maista Tanskalla ja Sveitsillä on parhaat arvot kulttuuristaan. Ruotsi on Suomea parempi ja Norja.

Nämä luvut ovat vuodelta 2011 ja paljon on senkin jälkeen muuttunut.

Toimituksen poiminnat