Miksi Suomi on alisuoriutuja monilla sektoreilla?
Porin Suomi Areenalla on tällä viikolla kymmeniä keskusteluja Suomen tilasta. USA:ssa uransa työskenneelleenä prof. Bengt Holmströmillä on näkökulmaa siihen: "Voi sanoa, että Suomi on tällä hetkellä ylikoulutettujen alisuorittajien maa. On raaka-aineita ja kokkeja, mutta arvokkain resepti, huipputekniikka, on vanhentunut."
Hän luetteli (Hesari 2014) kolme Suomen talouden solmua: yliopistokoulutus, uusien tuotantoreseptien puute ja pääomaköyhyys. Ajattelen varauksin samoin kuin hän. Ainoastaan keksijöillä ja innovaattoreilla on keinoja saada aikaan uusia reseptejä, mutta siihen tarvitaan pääomiakin sekä ennen kaikkea avoin kultuuri, johon olen Piilaaksossa aikanaan tutustunut.
Kaikkien maiden yliopistojen tiedekunnat ovat epäonnistuneet pohjustamaan alansa kukoistusta:
- Taloustieteellä päätavoitteena tulisi olla talouden vakaus ja edulliset suhteet kaupankäynnille sekä kansalaisen ostovoiman kasvu. Nyt onkin käynyt näin:
- Maailmanlaajuinen velkakriisi uhkaa upottaa parhaitakin maita
- Globalisaatio aiheuttaa työttömyyttä ja turvattomuutta
- Euron ahdinko sanktioineen uhkaa euro-maita
- Suomi ei ole toipunut vieläkään vuoden 2007 Lehman Brothersin kriisistä
- Yhteiskuntatieteillä päätavoitteena tulisi olla yhteiskunnan tasapaino ja heikkojen auttaminen, koska vahvat eivät tukea tarvitse. Nyt onkin käynyt näin:
- 1970-luvulta alkaen uusliberalismi on murentanut kansalaisen asemaa
- Julkinen sektori rapautuu pääomien karatessa ulkomaille
- Työttömyys ja köyhyys koettelevat miljoonaa suomalaista
- Valtiotieteitten ja politiikan tutkimuksen päätavoitteena tulisi olla turvata valtioiden itsenäisyys ja eheys sekä kansalaisen ostovoiman kasvu ja palvelut. Nyt onkin käynyt näin:
- EU on ongelmissa ja se uhkaa valtioiden suvereenisuutta: käsitys valtiosta saattaa täydellisesti romahtaa, mutta toisaalta on vahvoja diktatuureja kuten Turkki ja Venäjä
- Valtioiden johto on sivistysmaissa heikko. Se ei osaa suunnitella tulevaisuutta, mutta ylläpitää kestämättömiä rakenteita.
- Puolueet ovat 50 vuotta ajastaan jäljessä. Johtajia ihannoidaaan vaarallisella tavalla.
- Teknologialla päätavoitteena tulisi olla toimiva infrastruktuuri ja palvelut kansalaisen parhaaksi. IT:n tulisi olla luotettavaa. Nyt onkin käynyt näin:
- Internet on räjähtänyt käsiin. Se on hallitsematon häirikkö.
- Verkkohyökkäykset yleistyvät. Tietokonetta ja verkkoa on syytä pelätä, koska salasanasi voivat kadota rikollisille sekä yöllä että päivällä. Huijari on yhden klikkauksen takana.
- Tietokonearkkitehtuurit ovat rapautuneet megayritysten takia.
- Suomen IT-infra jäi muutaman yrityksen vangiksi, joten se ei kehity Viron tasolle.
- Oikeusjärjestelmän tavoitteena on turvata lain toteutuminen, kansalaisten tasa-arvo ja turvallisuus kaikille yhteiskunnan tasoille. Oikeudenmukaisuus on länsimaisen järjestelmän tärkein arvo. Nyt onkin käynyt näin:
- Kansa jakaantuu kahtia (eliitti, hyväosaiset ja kurjalisto). Kansalaiset kansainvälistyvät nopeasti, koska näin saadaan helppoa julkisrahoittestakin bisnestä aikaan.
- Globalisaation mukana rikollisuus lisääntyy: huumeet, salakuljetus, veronkierto jne.
- Oikeudenkäynteihin on varaa vain niillä, jotka eivät oikeutta ansaitse.
- Laeista tulee entistä monimutkaisempia, mistä SOTE on esimerkki pahimmasta päästä.
Akateeminen keskustelu jää puuttumaan
Jokaisesta tiedekunnasta (Suomessa niitä on kymmenittäin) valmistuu tänä päivänä tulostehtailun ansiosta valtion rahoituksella suuri määrä tulokkaita, joilta puuttuu tieto omasta alastaan sekä syvällisen ajattelun taidot. Tässä yhdyn Holmströmin näkemyksiin ja tämä huomio selittää Suomea alisuoriutujana.
Yliopistoputkessa opiskelija oppii ”systeemin” nurjat puolet: pinnallisuuden ja pomppimisen aiheesta (kurssi) toiseen. Jos ylimielisyys ja pelko vuorottelevat hänen mielessään opinnoista asti, voiko hän kypsyä rakentavaksi yhteistyön tekijäksi tulevaisuudessakaan? Tähän Holmström viittaa kuvauksissaan.
Postmoderni piittaamattomuus ja äärimmäisen uus-liberaali politiikka vievät viimeisetkin mahdollisuudet maan kehittyä, sillä mihinkään ei enää voi luottaa.
Itse en ole tavannut 10 vuoden aikana Suomesta ainoatakaan hyvää keskustelijaa, joka kykenee pohtimaan laajemmasti kehittämisen metodologioita (menetelmäoppi), yhteiskunnan monitasoisuutta ja ihanteita matkalla kohti tulevaisuutta. Näitä asioita on silti tutkittu voimallisesti jo 1960-luvulta asti. 50 vuodessa ei tämä kybernetiikan ja systeemien teorian oppi siten ole Suomea saavuttanut. On kummallista, että yliopistot eivät edistä parasta tietoa. Siksi olen juuri tälle alueelle kehittänyt erään maailman laajimmista videokokoelmista systeemiajattelua edistämään.
Johtopäätös
Suomi jää ainiaaksi alisuoriutujaksi, jos se ei opi arvostamaan tietoa, eikä innovatiivisia ihmisiä, joille turvata mahdollisuudet edistää maataan. Kiihkeän kilpailun kulttuurista kiroineen tulee päästä ihmiskasvoiseen yhteistyön kulttuuriin, missä kokonaiskuva ratkaisee. Kulttuuritietoisuus on ehkä paras mittari tässä kehityksessä. Maailmanlaajuisesti sitä edistää mm. Richard Barrettin konsepti. Keinoja edistymiseen siis on, jos viisastumme korjaamaan ihmisen itselleen aiheuttamia virheitä.
Aiheeseen liittyviä artikkeleita:
- Työn arvostuksesta: https://www.weforum.org/agenda/2017/04/why-its-time-to-rethink-the-meani…
- Suomi aivovuotoa ruokkivana maana: https://www.weforum.org/agenda/2017/07/finland-is-one-of-the-best-countr…
- Suomesta alisuoriutujana: http://www.hs.fi/blogi/perassahiihtaja/art-2000004877201.html
- Video älykkäitten ratkaisujen metodologia: http://metayliopisto.fi/alykkaitten-ratkaisujen-metodologia-alkaa-mallin…
Maailmanlaajuinen velkakriisi osoittaa, ettei vallitseva talousjärjestelmä toimi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole sellaista kontrolloijaa, joka estäisi velkaantumisen. Tästä on paljon kirjoja tehty. Roubinin kirja Kriisitaloustiede on yksi parhaista.
Tiede ja yliopistot voisivat keskittyä jakamisen filosofioihin, kuinka sopeutua tähän ongelmaan niin, ettei ihmisarvo kärsi. Kreikka olisi hyvä kohde opetella tätä uutta tiedettä, jolle tulisi maailmanlaajuista käyttöä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_velkakriisi
Ilmoita asiaton viesti
Järkevään jakamiseen tarvitaan tarvehierarkia jonka muodostamiseen ei riitä pelkkä filosofia. Tosin voisi olla myös eri empiiristen tieteenalojen yhdistämiseen perustuva synteesejä muodostava filosofia.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeastaan tuo ei pidä paikkansa enää, kun keskuspankki lykkää markkinoille rahaa ostamalla velkakirjoja ja valtiot myyvät niitä ristiin rastiin. Jonkun arvion mukaan maailman yhteenlasketut velat ova kymmenkertaisia varoihin nähden. Uskooko joku vielä, että velat maksetaankin?
Kai se globaali velkakupla poksahtaa jonain päivänä. Silloin raha ei enää ole mitään. Ehkä silloin viimeistään huomataan ettei se enää ole tarpeellinen vaihdon väline.
Ilmoita asiaton viesti
Velat ovat aina myös saamisia. Ja mitä tarkoitat varoilla? Liikkeellä olevaa rahaa, lainoitukseen, investointeihin yms käytettävissä olevaa rahamäärää, vaiko omaisuuksien yhteismäärää?
Itse asiassa rahan arvo on aina ollut vähän horjuvalla pohjalla, jo selvästi ennen nykyistä pankkijärjestelmää.
Vaikka velkaantuminen on ongelma, ei se sittenkään ole aivan niin fataali ongelma kuin mitä välillä kuvitellaan.
Ilmoita asiaton viesti
—
Ilmoita asiaton viesti
Suorittamisen mentaliteetti on jo itsessään alisuorittamista. Suorittamisen pakko vie pohjan luovuudelta ja uusilta ideoilta uusiin innovaatioihin.
Suomalainen identiteetti on hakenut vahvistusta kautta historian muualta, kuin oman kulttuurin vahvuuksista ja tätä ei olla riittävästi huomioitu.
Jos jotakin aivan uutta ja ennen-näkemätöntä haluamme maailmalle näyttää, se syntyy meistä itsestämme ja kansallisista erityispiirteistämme.
Ylikoulutettu ei voi koskaan olla ja alisuorittaminen tulisi unohtaa jättämällä se omaan arvoonsa. On hyvä keskittyä enemmän positiivisiin skenaarioihin ja luottaa omiin kykyihinsä niin tieteessä kuin teknologiassakin.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä se semmoinen oma suomalainen kuttuuri on jossa muualta tulleet vaikutteet olisi perattu pois?
Ilmoita asiaton viesti
Ajatukseni oli lähinnä vahvistaa suomalaista identiteettiä.
On se toki niinkin, että eri kulttuurit yhä enenevässä määrin ovat sulautuneet keskenään ja rikastuttavat toisiaan. Tämä puolestaan antaa referenssiä omasta identiteetistämme.
Ilmoita asiaton viesti
Idea ja pääoma köyhyys. Suomessa yrittäjän asema on huonompi kuin monessa muussa maassa. Esimerkiksi naapurisaassa virossa. Jos uusia tuotteita synnytäviä yrityksiä ei tueta ei synnyt uutta iinovaatiota ja pääomaa. Olemme antaneet AY liikeelle vallan polkea yrittäjiä ja estää työllisyyden kasvun sekä veromarkkojen kertymisen valtion kassaan. Jos aloitamme vaikka paikallisesta sopimisesta, yritys verotuksen vähentämisestä ja AY liikeen masinoiman järjetömän sääntelyn purkamisesta voi suomella olla mahdollisuuksia. Nyt AY liikeen tie vie meitä Kreikan kohtaloon.
Ilmoita asiaton viesti
#6 Pitää paikkansa. On äärimmäisen hankala aloittaa uutta bisnestä, varsinkin kun keskustelun taso ei ole kovin korkea. Intoa asioihin perehtymiseen ei ole.
Töiden jakamisesta ja teettämisestä pitäisi tehdä helpompaa, ettei kaikki mene byrokratian kautta. Saataisiin aikaan hienoja yhteistyösuhteita, jos yritykset teettäisivät ratkaisuja tarpeisiinsa avoimin mielin ja rohkein odotuksin. Se on paras tapa kasvattaa verkostoja orgaanisesti. Toinen tapa on ostella yrityksiä, mutta siinä riskit ovat suuret.
Mitenkähän asiat ovat Virossa paremmin?
Ilmoita asiaton viesti
Mitkä asiat ovat Virossa paremmin. Löydät itsekin vastukset helposti.
-Parempu yritysverotus, Verotus alkaa vasta kun yritys tuottaa voittoa.
-Paikallinen sopiminen palkoista.
-Maassa ei ole AY liikettä joka näkisi yritäjät vihollisina kuten suomessa on.
Ilmoita asiaton viesti
Monilla aloilla yliopistokoulutus on historian virheitten kertaamista ja se johtaa ulkoaopetteluun ja tympääntymiseen ennen kuin päästään asiaan. Taloustiede taitaa olla siitä järkyttävin esimerkki.
Ylikouluttaminen maksaa jos sen vaihtoehtona on sivistyminen ja oppiminen muilla tavoin. Ihmettelen suuresti IT-alaa kuinka sekavaksi se onkaan saatu. Kun niin harvat ymmärtävät tietotekniikan todellista ydintä, tuloksena saadaan sovelluksia, jotka ovat täynnään ongelmia.
Parasta oppia on sellainen, mitä voi soveltaa mahdollisimman moneen kohteeseen, omalla tavallaan. Ajattelun taitojen oppiminen on siinä lupaavin keino.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä siinä, että ajattelun taitoja tulee opetella, mutta myös oppimisen metodeja tulee kehittää.
Ulkoluku ei ole hyvä metodi, johon moni opintiellä joutuu turvautumaan.
Paradoksaalista on, että opintoja ajatteleva joutuu sopeutumaan opintosuunnitelmiin, jotka useimmiten ovat joko ylimitoitettu tai sopimattomat niihin taipumuksiin, joita itse kullakin on.
Melkein voisi sanoa, että paras mahdollinen tapa oppia oppimaan ja ajattelemaan, on itse-opiskella instituutioiden ulkopuolella ja vasta sen jälkeen pyrkiä yliopistoihin, mikä sekään ei ole aivan välttämätöntä.
On monia tapoja opiskella ja jokaiselle löytyy paras mahdollinen vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
On sentään yliopistotutkinto usein tarpeellinen jos oppimallaan tieteenalalla meinaa leipänsä tienata.
Ilmoita asiaton viesti
Toki, mutta tärkeintä on tiedon omaksuminen, yliopistoista riippumatta. Filosofinen ajattelu on suotavaa ja kyllä leivän voi ansaita monin eri tavoin.
Kokemus elämän eri alueilta, -etenkin näin eläköityneen tutkijan näkökulmasta, -antaa perspektiiviä.
Ilmoita asiaton viesti
IT-alan kehittyminen kaaoksen sijaan käyttökelpoiseksi välineeksi edellyttäisi laaja-alaista yhteistyötä. Se ei juuri ole mahdollista ”vapaavalintaisen” markkinakilpailuun ehdoilla.
Nykyisin ajattelukin mukautuu yhä enmmän digi-älyn ehtoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on ”lupa” arvostella julkisesti talousjärjestelmää, EU:ta ja euroa. Muutama vuosi sitten siitä olisi leimattu. Saapa nähdä kuinka vapaata ajattelu on parin vuoden päästä kun Brexit-ilmiö on saatu päätökseen.
Olisi hyvä jos olisi ”talousviestintähistoria”-tutkimusta, joka keskittyisi median virheiden kuvaamiseen. Siitä voisi oppia, että älä usko valtamedioita, jos niiden omistajat omistavat lähes kaiken.
Ilmoita asiaton viesti
Millä perusteella luokitellaan ”heikoksi” yhteiskunnan jäseneksi?
Muutama vuosi sitten filosofia oli kovin trendikästä. Nyt ei löydy yhtään filosofia kyseenalaistamaan itsestäänselvyyksiä ja vallitsevan taloustieteen paradigma ja todenvastaisia premissejä.
Ilmoita asiaton viesti
Aika lailla olen samoilla linjoilla Margaretan kanssa. Jos maailmanlaajuisesti paneuduttaisiin tietoturvan ongelmien estämiseen, päästäisiin kaikissa arkkitehtuureissa yhtä hyvälle tasolle. Olisi hyvä siirtää parhaita käytäntöjä järjestelmästä toiseen.
Tällainen mietiskely, mitä olen tehnyt, ei Suomessa ole kovin trendikästä, vaikka todella ajankohtaista se on maan tilanteen parantamiseksi. Tarvitaan herätys, kuten uskovaisilla on herätysliikkeensä. Tietoa siihen olisi vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi Management Cybernetics olisi erinomainen johtamisen tapa, millä saavuttaa tasapainoinen tila organisaatioille ja samalla sen IT-ratkaisuille.
Hyviä kommentteja olen tähän jo saanut tueksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä. Konstruktiivinen ajattelu on hyvä lähtökohta IT-ratkaisuissa.
H&S – kokonaisuus on kompleksinen siinä mielessä, että se tarjoaa jokaiselle jotakin.
IT on kehittynyt huimaa vauhtia ja itse asiassa olemme joka päivä hyvin riippuvaisia tästä kehityksestä.
Joku hallitsee koodaamisen, joku raudan, joku käyttää sujuvasti sovelluksia ja joku taas hallitsee systeemitasoa jne.
Ja tämän kaiken taustalla on matemaattinen kyky ajatella, joka luo pohjan erilaisille ratkaisuille.
Itse työskentelin aikanaan avaruustutkimuksen parissa ja siellä totuin poikkitieteelliseen ajatteluun eri alan asiantuntijoiden parissa, -aina avaruusfysiikan professoreista, projektien toteutukseen.
Toisaalta on edelleen hämmästyttävää, kuinka vaikeata on hankkia rahoitusta tällaisiin hankkeisiin, jotka viime kädessä poikivat huomattavia innovaatioita ja luovat uutta yritystoimintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, Hannu.
Haluatko antaa vinkkejä kuinka poikkitieteellistä ajattelua voisi edistää ja mitä sillä itse tarkoitat?
Yliopistot eivät siihen pysty, koska ovat jakaantunteita tiedekuntiinsa.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle poikkitieteellinen ajattelu on ollut eri alojen asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä olevan informaation jakamista sellaisella tasolla, että jokaiselle syntyy sama käsitys.
Informaation jakamisen ei tarvitse välttämättä olla huippuunsa viritetty, vaan projektiin liittyvän konstruktion puitteissa.
Jokaisella projektiin liittyvällä tulisi olla erityisosaamista ja tai osaamista yleensä.
Hyvin tärkeää on myös ihmis-suhteet ja työympäristön viihtyvyys ja projektien haasteellisuus, sekä kannustava ilmapiiri. Avoimuus ja rehtiys ovat myös tärkeitä.
Usein tällaisissa tilanteissa, -siis kokoukset,- tulee olla vapaamuotoisia, silloin intuitiolla, -mielikuvituksella ja luovuudella on paremmat edellytykset.
Kokoustamisen jälkeen, jokaisella tulee olla mahdollisuus jalostaa saamansa informaatio ja tuoda se esiin projektin kuluessa. Jatkuvat kontaktit esim. s- postilistauksina, yhteiseen tietokantaan.
Itse asiassa, nämä ovat suhteellisen käytännön läheisiä toimia.
Kollektiivinen ideointi ja pieni hulluttelukin on paikallaan. Mitä vapaampi ja välittömämpi tilanne, sen luonnollisemmaksi kaikki muuttuvat.
Motivaatio on luonnollisesti se moottori, joka ohjaa kaikkea toimintaa.
Poikkitieellistä ajattelua voi mielestäni edistää yksinkertaisesti syventämällä ihmis-suhteita.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen talouden rakenne ja esimerkiksi yritystukijärjestelmä on uuden luomisen sijasta vanhaa ylläpitävä eikä kannusta kasvuun. Lyhytnäköisyydestä pahin esimerkki oli Tekesin ja tutkimuksen rajoituksiin kohdistunut leikkaus AINOANA kaikista tuista.
Talouselämän analyysissä Suomen yrityksistä tuotiin esille se, että kannattavuus on varsin hyvällä tasolla, mutta kasvua ei ole. Jotenkin olemme päätyneet pysöhtyneisyyden tilaan. Tämä johtaa kuitenkin näivettymiseen. Yrityksen suurin riski toteutuu lopulta mikäli se ei uskalla ottaa riskejä.
Ilmoita asiaton viesti
Nythän isot toimijat saavat velkaa miinus-korollakin ja EU:n keskuspankki sekä USA painattavat lisää rahaa aiheuttamaan inflaatiota.
Makrotalouden ja tavallisen kansalaisen käsitykset rahasta ja taloudesta etääntyvät toisistaan kovaa vauhtia näissä oloissa. Merkonomin opit kirjanpidosta ja koron laskemisesta eivät pidä paikkaansa kun tulee ihan uusia johdannaisten muotoja ja riskipeliä, kuten ministeri Berner joutui myöntämään Avia-kaupoissa.
Rahamäärä, joka kiertää pörsseissä ja pankeissa ilman suoraa vakuutta, yhteyttä reaaliseen omaisuuteen, bruttokansantuloon, oli vuoden 2010 paikkeilla 1000% (663 biljoonaa dollaria). Siten reaalista omaisuutta vastaan oli peräti 9-kertainen määrä spekulatiivista rahaa, arvopapereita ja johdannaisia. En tiedä miten tilanne on tällä vuosikymmenellä muuttunut.
Jos jokainen velkoja alkaisi irtisanoa heti myöntämäänsä luottoa vaikkapa maailmanlaajuisen taantuman takia, silloin aiheutuisi maailman kaikkien aikojen pahin kriisi. Teoriassa vain joka kymmenes velka saataisiin takaisin ja suurin osa velkojista itse joutuisi konkurssiin. Toivotaanpa, ettei näin koskaan käy… että ponzi-kupla ei poksahda.
Exterin velkapyramidi: https://paperempire.files.wordpress.com/2010/11/ex…
http://4.bp.blogspot.com/-s_AQMMyT8Hw/TprRbsVXR-I/…
https://paperempire.wordpress.com/2010/11/20/exter…
Ilmoita asiaton viesti
Globaali talous on erittäin kompleksinen. Mutta periaatteessa talouden lain-alaisuudet pätevät niin makro- kuin mikrotaloudessa.
Velkaa otetaan silloin, kun ei ole riittävää pääomaa tai muuta omaisuutta, jota vastaan lainaa myönnetään.
Yritysten perustamiseen liittyy paljon riskejä ja menestyminen on enimmäkseen ennalta arvaamatonta, eli siihen liittyy huomattava määrä myös onnea.
Menestymisen tae on, että sinulla on hyvä tuoteidea, joka palvelee asiakasta. Maailmalla on runsaasti esimerkkejä menestyjistä, kuten esim. yrityksistä, jotka rakentavat öljypohatoille yksityisiä loistoristeilijöitä jne. Siellä liikkuu suuret rahat.
Asiakastyytyväisyys ja se, että osaa tehdä nimenomaan sitä, mistä asiakas on valmis maksamaan, on menestymisen tae.
Velkainvestoinnit ovat kannattavia vain silloin, jos sinulla on vastaava määrä omaisuutta tai varoja.
Tuotantoprosessissa syntyvä voitto ei kuitenkaan tule kuolettamaan velkainvestointeja lyhyellä aikavälillä.
Pörssit ovat vain pelureita varten. Siellä tahkotaan rahaa tuottoina, jotka lyhyellä aika-välillä ja välillisesti ovat vain analyytikoiden ennusteisiin perustuvia osto- ja myyntitarjouksia. Osakkeiden arvo ja hyöty perustuu hyvin usein hetkellisiin pikavoittoihin ja niiden kotiuttamiseen. Tämä menettely ei ole kansantaloudellisesti järkevää, elleivät voitot palaudu talouden ylläpitämiseen.
Usein kuitenkin käy niin, että osakkeista saadut tuotot kiinnitetään omaisuuteen ja veroja kierrätetään velkapääomaan ja veroparatiiseihin.
Rikastuminen on hyödytöntä silloin, jos se palvelee vain itseään. ”Jaettu rikastuminen” sen sijaan luo vakautta, se lisää vaurautta ja luotettavuutta.
Hyvä business perustuu enimmäkseen siihen, että voi luottaa toisiin ja ennenkaikkea itseensä.
Kuitenkin periaatteessa globaali talous, -vaikkakin se on kompleksinen, -se on myös hyvin yksinkertainen.
Ilmoita asiaton viesti