erkkilaitila1 Ideakirja yhteiskunnan pelastamiseen: 10 systeemistä vääristymää ja niille korjaukset.

Kokemukseni Varsinais-Suomesta tieteen ja ekosysteemiensä edistäjänä

  • Perinteinen bisnes on muuttumassa ekosysteemikeskeiseksi. Se vaatii ihan uudenlaista tietoa kaikilta
    Perinteinen bisnes on muuttumassa ekosysteemikeskeiseksi. Se vaatii ihan uudenlaista tietoa kaikilta

Muutin Turkuun kuusi vuotta sitten henkilökohtaisista syistä. Ja koska näillä palstoilla on lupa kertoa näkemyksiä ja kokemuksia, toivon, että joku lukija näistä tiedoistani viisastuu.

Maakunnan kulttuuri vaikuttaa paljonkin työelämään, yliopistoihin ja kaikkeen kanssa käymiseen. Tietty jurous on tämän maakunnan tunnusmerkki, kuten kohta näkyy.

Kuinka yliopistot edistävät keskinäistä ajattelua kohti avoimempaa, monialaisempaa liiketoimintaa?

Tutkin 2004-2006 USA:n korkeakoulusektorin ja IT:n kehittymisen tarpeita Jyväskylän yliopiston toimeksiannosta. USA:n presidentille, George W. Bushille, lähetetyssä linjauksessa korostettiin silloin monialaisuuden ja systeemisen näkemyksen edistämistä USA:n parhaaksi, vaikka se silloin oli jo maailman paras.

Se oli mieluinen tutkimustehtävä minulle. Imin kaiken tiedon siitä, kun olin jo aiemmin Piilaaksossa käynyt aiheeseen tutustumassa ja startup-yrittäjänä ihastunut innovatiivisuuteensa. Tutkimukseni perusteella Suomeen perustettiinkin vuonna 2008 Akatemian rahoittama monitieteellisyyttä kehittävä SCOMA - ohjelma, mutta valitettavasti se latistui valtapelin seurauksena pelkäksi matematiikaksi.

Turku ja monialaisuus: tieteen teon ihanteet puuttuvat

Turussa ei monialaisuutta osata. Kukaan ei ymmärrä systeemitietoa millään sektorilla, tai jos ymmärtää, niin jurona piiloutuu. Turku Science Parkin (TSP) tulisi edistää tiedettä: nimensä perusteella. Nyt onkin käynyt niin, että se on julkisen sektorin rahoituselin, joka järjestää tiloja. Tutkimuksellinen fiksuus puuttuu siitä kokonaan.

Sen johtajat Levomäki ja Kyynäräinen eivät ole suostuneet keskustelemaan tästä aihepiiristä koskaan, ei myöskään maakuntajohtaja Häkämies, mutta eivät syvällisesti osaisikaan, koska eivät ole tohtoritasoa, mikä on alikoulutusta, absurdia maakunnan akateemisen väestön tarpeita ajatellen. Tutkijoiden aliarvostus lähtee ministeritasolta, koska opetus-kulttuuri-peruskoulu-sivistys-ministerin tittelikin on hirviö, joka aliarvioi tiedettä samoin kuin ministeritkin, jotka eivät sen tarpeita ymmärrä. Suomen tiede ja korkeakoulujäjestelmä ovat pahoin rappiolla, mistä ovat kertoneet kymmenet professorit näilläkin sivuilla.

Alla TSP:n korkeakouluyhteistyöasiamiehen, XXX, vastaus viestiini:

"Hei Erkki,  kiitokset viestistäsi.

Olen nyt kysellyt ja selvittänyt löytyisikö meiltä Turku Science Parkista tohtoritasoista väitellyttä henkilöä systeemiajattelusta. Valitettavasti joudun ilmoittamaan, että tämän alan tohtoreita meillä ei ole. Kysymykseesi liittyvää tieteellistä osaamista löytyy esimerkiksi Turun yliopiston Uskontieteiden laitokselta (professori Matti Kamppinen) ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta (dosentti Jari Kaivo-Oja). Itse en katso tietäväni riittävästi systeemiajattelusta, jotta olisin oikea kontaktihenkilö tähän liittyen.

 Yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa Turku Science Park on oiva yhteystyötaho.

 Ystävällisin terveisin ja mukavaa syksyä,  XXXX"

Viestistä saa selville, että XXX ei itse ymmärrä monialaisuutta (multidisciplinary) ja sen tärkeyttä, kun ehdottelee uskontotieteilijää kumppaniksi. Jeesuksenko kautta tiede lähtee Varsinais-Suomessa kehittymään USA:n tasolle? Mainittu dosentti on valtiotieteen tohtori Kauppakorkeakoulusta, joka ei ole saanut monialaisuuden koulutusta. Näin päättelin muutamasta vastauksestaan, joissa viittasi talouteen ja erääseen psykologiin.

Ihmistieteilijät ja ekonomit eivät pääse tässä USA:n mainitsemassa tärkeässä teemassa pitkällekään, koska systeemisyyden monipuolisuuden ymmärtäminen vaatii IT:lle ominaisia käsitteellistämisen ja mallintamisen taitoja, sekä mielellään ryhmätyövalmiuksia ja enen kaikkea halua oppia lisää erilaisilta osaajilta.

Näin on siis todistettu, että Turun seutu on vuosikymmeniä kehityksestä perässä. Itse asiassa monialaisuuden teoria perustettiin jo 1950-luvulla ja sitä ennen kyberneetikot mallisivat yhteiskuntaa lukuisilla eri tavoilla sitä kehittääkseen.

Entä kehityskeskusteluni Brahea - tutkimuskeskuksen kanssa?

Jatkoin huippututkimuksen edistämistä kaikkiin Varsinais-Suomen tutkimuslaitoksiin, joita olikin vain yksi. Pitkän puhelun perusteella lähetin viestin laitoksen johtajalle, johon koskaan ei vastattu:

"Moi YYY, juttelimme äsken systeemiajattelun edistämisestä. Esitän tässä muutaman argumentin aiheen puolesta:

  • Systeemisyys on 1950-luvulta asti nähty eri aloja parhaiten yhdistäväksi teemaksi.
  • Maailmanlaajuisestikin on puuttunut tapa mallintaa ja kehittää yhteiskuntaa lähtien olemassa olevista rakenteistä sekä aloittaen suoraan puhtaalta pöydältä.
  • Suomi ja koko Eurooppa ovat tilanteessa, missä valtakeskeisyys lisääntyy tietokeskeisyyden ja asiallisuuden kustannuksella. Tämä väärä suunta aiheuttaa ongelmia, populismia, kriisejä jne.
  • Ihmisten taito kommunikoida keskenään rappeutuu mm. internetin ja googlen tuottaman sirpaletiedon sivuvaikutuksena. Siksikin tarvitaan systeemisiä malleja yhteisen ymmärryksen kieleksi.
  • Tieteen teko on jäänyt valitettavasti Gutenbergin painokoneen tasolle, missä painettu teksti on tärkein media ja sehän estää tehokkaan kommunikoinnin tiedeyhteisöjen välillä. Tieteen tulee avautua.
  • Digitalisaatio muuttaa ammatteja. Osa muutoksista on hyviä ja tarpeellisia, mutta ylilyöntejä saattaa tapahtua. Siksi tarvitaan entistä parempaa kansalaiskeskustelua ja demokratiaa."

Eivät vastanneet yhdelläkään konkreettisella lauseella mihinkään, vaikka tässä listassa olisi tärkeitä, hyödyllisiä akateemisen keskustelun aiheksia vaikka vuoden yliopistokurssiksi heille itselleen.

Ihmiset eivät tänään pohdi syvällisiä, vaan ajautuvat ajan virrassa

Akateeminen keskustelu on Suomessa muutenkin kuollut: vain kalsea some on jäljellä. Kulttuurin rappeutuminen näkyy kysymyksistäni, eikä Uuden Suomen blogi löydä rakentavia vastauksia. Itse ehdotan avoimuuden edistämiseen Suomelle ja koko maailmalle Barrettin arvojohtamisen menetelmää.

Minulla ei ole mitään käsitystä Brahea-keskuksesta. Nettisivuilta ei löydy muuta kuin maakunnallista hömppää. Maakunnasta, kuten koko Suomesta, puuttuu ansiokas tutkimuslaitos, joka edistäisi maan tulevaisuutta näiden teemojeni mukaan, koska USA:ssakin ne todettiin kaikkein arvokkaimmiksi. Joku Turun Kauppakorkeakoulun haaraosasto ei tuo mitään konkreettista arvoa koko Suomen tulevaisuudelle, jos arvokas rahoitus ohjautuu marginaalisiin tarkoituksiin, eikä tieteen teon ytimen kautta kaikkialle koko yhteiskuntaan. Sama koskee Sitraa, ja Tekes keskittyy vain tämän päivän teknologiaan ja muut valtion keskukset jonkinlaista tilastointia.

Entä Varsinais-Suomen IT-yritykset?

Paikallinen IT-yrittäjäjärjestö (VS-IT) oli vaatimaton yritys edistää IT-alaa Tietotekniikan liiton alla. Sen hallinto täyttyi konsulteista, mutta yhtään kunnon IT-ammattilaista ei sieltä koskaan löytynyt. IT-ala on tunnettu kehnosta teoriaosaamisestaan, joten heidän kauttaan ei yhteiskunnan mallintaminen ja kehittäminen tule koskaan onnistumaan.

Miten saada tiede leviämään jokaisen kansalaisen ulottuville?

Ainoa keino on saada tieteen teko ja yliopistot avoimemmaksi ja tiedon arvostus kunniaan. Lupaavin keinon on yliopistojen rappeutuessa avoimet verkostot, joiden kautta ihmiset kaikkialla oppisivat ymmärtämään yhteiskunnan systeemeitä helposti ja monipuolisesti omaa tavoitettaan varten. Niissä merkeissä olen tuottanut erään maailman kattavimmista videokokoelmista Metayliopiston sivustolle. Sekään ei siis kiinnostanut näitä veijareita, jotka luulevat jo tietävänsä kaiken itselleen hyödyllisen...

Nämä henkilöt nukkuvat Ruususen unta, omasta alastaan ja asemastaan nauttien. Se uni on ihan sallittua eläkeiässä, mutta silloin kun saa valtiolta palkan, pitäisi edistää innovatiivisesti ja avoimesti myös kansalaisen tarpeita kehittääkseen omaa maataan. Pitää ajatella, että estämällä kommunikoinnin, kalliisti palkattu virkamies on estämässä paitsi jalon aatteen edistäjän hyvinvointia, myös tulevaisuuden kehittymistä hänen ja kaikkien muiden ihmisten kannalta edulliseksi.

Jokaisen meistä pitäisi alkaa ymmärtämään millaisessa ego- ja ekosysteemien maailmassa jo elämme.

Eikä ole viisasta sanoa olevansa tyhmä ja tietämätön, ja jopa haluton omassa työssään tutkimaan mihin suuntaan maailma parhaiten edistyisi.

Innovatiivisena ja tiedonhaluisena "pojan veijarina" minä tässä kypsässä iässä en voi ymmärtää henkisesti latistuneita organisaatioita, jotka eivät käsitä ensinkään kokonaisuuden merkitystä työssään.

Kriittisen ajattelun tarkoitus on tuoda epäkohtia esiin sekä myös esittää hedelmällisiä, uusia ratkaisumalleja...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Sen johtajat Levomäki ja Kyynäräinen eivät ole suostuneet keskustelemaan tästä aihepiiristä koskaan, ei myöskään maakuntajohtaja Häkämies, mutta eivät osaisikaan, koska eivät ole tohtoritasoa..."

Jännä juttu, että tuolla asenteella on vaikeuksia löytää keskustelukumppaneita.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Jos ei ole perustietoja, on hankala keskustella, mutta silti voi olla avoin ja avata polkuja eteenpäin.
Erittäin positiivisesti ja avoimena otin heihin yhteyttä, mutta mutta...
Paikalleen jämähtäneet ihmiset eivät sitä halua.

Kyllä heistä hyötyä olisi ollut. Ihmiset voivat auttaa toisiaan monellakin tavalla, jos asenne on kohdallaan. Ei kannata takertua edistäjään silloin, kun vastaanotto on ollut tällainen.

Ajattele sinäkin Tomi kokonaisuuden parasta.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Nojaa. Tohtori on onnistunut väsäämään väitöskirjan jostain (tyypillisesti hyvin spesifistä) aihepiiristä, mikä tarkoittaa että hänellä on, tai ainakin hänellä pitäisi olla, hyvät tiedot juuri siitä nimenomaisesta aiheesta. Sillä ei ole minkään valtakunnan yhtymäkohtaa siihen, mitkä ovat hänen kykynsä keskustella jostain toisesta aiheesta. Tohtorinhatun tai sen puutteen alleviivaaminen ei ole mitään muuta kuin ylimielistä ja täysin turhaa pörhistelyä.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila Vastaus kommenttiin #3

Kirjoitustyylistä päätellen Tomi Solakivi on Varsinais-Suomesta kotoisin. Tarkistin ja niinhän se onkin. Olet ekonomisti.

Väitteesi tohtorin tutkinnon täydellisestä yksialaisuudesta on perätön. Aihe voi olla poikki- ja monitieteellinen. Minun työssäni tekoäly ja kognitio olivat vahvasti esillä, kun olen tehnyt alan töitä kauan.

Tomi Solakivi ei varmaan ole kuullut mitään Ashbystä ja von Bertalanffystä. Jos et ole, poistuisitko näiltä sivuilta? En usko, että sinulla on mitään tähdéllistä annettavaa Varsinais-Suomen edistymiseksi tieteen alalla.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila Vastaus kommenttiin #3

Solakivi ei myöskään ota huomioon sitä kaikkea arvoa, mitä yhteiskunnan huipputehtävissä oleva tohtori toisi koko alan akateemiselle yhteisölle, joista sadat tuhannet ihmiset Suomessakin kamppailevat pätkätöissä ja työttömyyskorvauksella, vailla minkäänlaista tulevaisuuden toivoa.

Nämä maisterit ja ekonomistit korkeissa viroissaan eivät ymmärrä sitä kaikkea tuskaa, mistä eivät ole kuulleetkaan.

Jokainen valmistunut tohtori (paitsi onnekkaimmat) ymmärtää kuinka sairas tämä yhteiskunta on tutkimuksen puutteittensa ja tämän postmodernin kulttuurin seurauksena, missä tietoa vähätellään. Tiedon sijaan on tullut valta, jopa valehtelu (Trump) ja rahan käsittämätön merkitys rajaamassa ideoita kun senhän pitäisi mahdollistaa ideoiden edistymisen. Tästä johtuu Euroopan taantuminen, mikä myös on yleisesti tunnustettu fakta.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Mitä SISÄLTÖÄ voit tuoda systeemiajatteluun? Työkaluja?

Metayliopisto-kalvoissasi on ... hmmm ... paljon ilmaa.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Sisältöä? Minulla on kymmenittäin erilaisia malleja kuvata yhteiskuntaa niin, että se paljastaa epäkohtia ja suosittaa korjauksia.

Voisin lyödä vetoa miljoonasta euroa, että niitä on enemmän kuin kenelläkään Suomesta tehtynä koskaan.

Olen, Heikki, lukenut kirjaasi ja arvostan monia sen kaavoja ja oivalluksia. Toiset menevät minun käsitystajun yli. Teoriakirjastasi en löydä käytäntöä kuvaavia malleja. Sillä ei voi ohjata kansantaloutta tai ratkoa terrorismin syitä ja seurauksia.Itse olen tehnyt esityksiä kuinka terrorismiakin saisi estettyä ja eliminoitua. Ei siihen mitään ilmaa jää.

Minun käytännönläheisyyttä kuvaa se, että olen tehnyt insinöörin töitä 25 vuotta ja koodannut yli puoli miljoonaa riviä koodia, ehkä jopa miljoonan ja eräällä parhaista tekoälykielistä. Näistä on tietoa sivustollani, etten lähde tänne kirjoittelemaan.

Malleihin jää ilmaa siihen, että kun esitellään metodi tai arkkitehtuuri, siihen soveltaja laittaa omat tietonsa, tietystikin. En halua tehdä tarkkaa mallia verotuksesta tai digitalisaation kehittymisestä, vaan kuvauksen millaiset systeemiset lait siihen vaikuttavat sekä esitän parhaita tunnettuja näkemyksiä. Näin syntyy metodologia. Suomessa metodologioita ei ole kehitellyt juuri kukaan koskaan, vaan on luotu rajatumpia menetelmiä.

Voisitteko te kommentoijat nähdä jotakin positiivista?

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Anteeksi, en huomannut sinun vastanneen ...

Itse en viitsi edes yrittää muita vakuuttaa. Kehittelen subjektiivista maailmaani, mentaalivitalismia, mentaalivitalismin periaattein ...

Mukava että sinä yrität myydä ajatuksiasi. Onnea kauhiasti! -- Älä kuitenkaan myyntityön vuoksi unohda kehitystyötä ...

Nähdäkseni systeemisi ovat sitä "ikuista laatikkoleikkiä". -- Tiivistämisestä: mitkä ovat sinun (Wolframia mukaillen) "kolme riviäsi koodia"?

- Omani löytyy tuolta:

http://heikkihyotyniemi.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vi...

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Etpä yksilöinyt.
Käytän kalvoissani systematiikkaa, joka on johdettu tieteenfilosofiasta sekä monista tietotyön menetelmistä, kuten Demingin kierros.

Koska systeemi on varsin abstraktikin käsite, se mahdollistaa filosofian ja pohtimisen systeemin käyttäytymisestä ja vuorovaikutuksista (black box-malli). Se on normaali empiirisen tutkimuksen taso.
Kybernetiikka tuo siihen loistavia uusia mahdollisuuksia, kuten Heikki varmaan tiedät. Elinkelpoisen systeemin määrittelyyn liittyen voidaan arvioida organisaation johtamista, delegointia, tulevaisuuskäsityksiä ja käytännön toimintoja. Esimerkiksi Suomen sote-hankkeen käsittelyyn se olisi loistava periaate, kun se hanke on kompastellut jo 10 vuoden ajan.

Kun on hyvä ja selkeä periaate ja tunnetaan systeemiset reunaehdot, päästään jämäkällä johtamisella siihen, että hanke onnistuu. Julkisella sektorilla tietysti poliittinen kiistely vaikeuttaa keskitettyä suunnittelua. Siihen on vaikea esittää muuta ratkaisua kuin vahva etukäteissuunnittelu, missä poliittiset näkemykset mukana, ja toteutukset tehdään ei-poliittisin voimin (niin kaatumisia ei pääse tulemaan).

Tietysti systeemeistä voi tehdä ontologioita, excel-toteutuksia jne, jos tietoa on tarpeeksi. Olen sellaisia kehitellyt sadoittain urani aikana. Yhteiskunnan systeemit ovat yleensä melko abstrakteja, ettei niitä kannata viedä tietokonemalleiksi, mutta jos ihmiset ymmärtävät niitä pelkistyksissä, se helpottaa kommunikointia vaikka monialaisissa tiimeissä.

Tästä asiasta voisi kirjoittaa kirjan jos toisenkin. Ongelmana Suomessa on, että ei ole ollut kumppaneita edistämään yhteistä hyvää, ja Varsinais-Suomen tilanne on mikä on. Maailmallakaan ei systeemistä teemaa ole näin kompaktissa muodossa kehitelty, joten siinä olisi aineksia kansainväliseen läpimurtoon.

Ilmavuudesta puheenollen, atomikin on systeemi, samoin molekyyli. Jos maailman kaikki fyysiset systeemit puristettaisiin kokoon jollakin ihme-puristimella, tämä tuotos mahtuisi melko pieneen tilaan, appelsiinin kokoiseen palloon (David Deutch: todellisuuden rakenne). Kukaan ei voi tietää kaikkea, mutta oppimisen mahdollisuus on annettu kaikkein virkuimmille ihmisille.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Lähetin viestin jokaiselle, jonka olen kirjoituksessa maininnut, että voivat kommentoida omaa osuuttaan. Kirjoitan tänne maanantaina yhteenvetoa, vastasivatko he minulle suoraan. Haluan avointa keskustelua, joka voi olla moniäänistäkin, vastineeksi sille, että elimet siiloutuvat omaan tilaansa jopa vuosikymmeniksi, mikä jättää tilaa kaikenlaiselle suhmuroinnille.

Kyllä yhteiskunnan varojen käyttöä tieteeseen, tutkimukseen ja yritysrahoitukseen pitää voida seurata, mutta pitää myös ymmärtää, että ilman avarakatseisuutta ja pitkäjänteisyyttä kaikki fiksummat maat ajavat ohi perävalot vilkkuen, kuten Viro jo teki IT-alalla.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Blogistille:

Kirjoituksesi pohjavire on erinomaisen yksipuolinen siinä mielessä, että se pyrkii vesittämään kaiken muun, paitsi oman erinomaisuutesi, -valitettavasti. Tämänkaltainen filosofointi ja suorastaan muita alentava asenne, ei noudata tieteen jaloja periaatteita.

Jos haluaa kirjoittaa, -tehdä hyvää ja rakentavaa tiedettä, ajattelulle tulee antaa sijaa mitä suurimmassa määrin ja toisaalta, tiede on myös ryhmätyötä, jossa ajatuksia jaetaan ja kypsytetään yhdessä.

IT-ala ei ole ainut tieteen ala, -jos näin voidaan tulkita. Se on murto-osa koko tieteen kentästä.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Arvasinkin, että minusta tehdään syyllinen kun haluan kertoa, että Varsinais-Suomi ei ota vastaan ideoita, eikä keskustele.

Pitäisikö minun, Hannu Sinivirta, kätkeytyä tuhkaan?
Miten sinä tekisit ryhmätyötä yksin? Olenkin antanut tässä ajattelulle tilaa. Jokainen voi miettiä miten yliopistot, jotka toistavat iän ikuista pänttäämisen ja artikkelin kirjoittamisen puritaanista käytäntöään, saataisiin avautumaan. Olen lukenut siitä lukuisia esityksiä ja hyviä onkin löytynyt.

En tiedä, Hannu Sinivirta, oletko itse tehnyt mitään uutta tieteen hyväksi? Oletko törmännyt latistavaan muuriin, mitä näytät itse edustavan?

Mistä teillä suomalaisilla riittää virtaa vähätellä toista? Tiedän kyllä, että suomalaisten itsetunto on heikko ja siitä johtuu kateus. Se sama kateus pyrkii silmiin niillä, joita olen eri laitoksissa katsellut. Osaan tunnistaa ilmeitä (minulla on lapsia).

Ei ole alentavaa kertoa kriittisesti, että joku Turun Tiedepuisto keskittyy lähinnä kuntien verkostojen tekoon ja kiinteistöbisnekseen, mutta siellä ei ole tieteellistä keskustelun tasoa. Näin minulle sieltä kaveri vastasikin.

IT-alasta puheenollen, informaatioteknologia on maailman kaikista aloista filosofialla ja kognitiotieteellä täydennettynä lähinnä tieteenfilosofiaa, ja sitä kautta systeemien teoriaa ja tieteen ydintä ja kaiken ymmärtämistä. Olen esitelmöinyt siitä 10 eri maassa ja osallistunut kymmeniin konferensseihin. Eikö saisi sanoa, että olen väitellyt symbolisesta analyysistä, tietojenkäsittelytieteen ytimestä, kirjoittanut patentteja translaatiosta ja minulla oli sillä alalla aikanaan palkittu high tech - yritys?
Jos Hannu Sinivirralla on jotakin parempaa, uskon sinua, joten esittelepä vastaavasti omaa osaamistasi. Jos esittelet, en hauku sinua leuhkaksi, että nyt areena on vapaa.

Tiedoksi Hannulle, akateeminen keskustelu ei ole asiatonta huutelua toiseen pöytään. Sinun tulee tulla samaan pöytään ja paljastaa omat korttisi. Se on avoimuutta siihen suuntaan, mistä sivulauseessa mainitsit. Yhtään positiivista ideaa et esittänyt, siis yhtään "jaloa tieteen periaatetta".

Jos joku vielä haluaa näille palstoille kirjoittaa, kirjoittaisitko vaihteeksi otsikon aiheesta, ettet solvaisi minua.

Katson minuun kohdistuvat hyökkäilyt kommentoijan henkilökohtaisiksi ongelmiksi. Teidän pitää ymmärtää, että kriittistä ajattelua tarvitaan ja ihmisten käyttäytymistä saa arvioida, jos se on yhteiskunnalle vahingollista. Minä teen sitä tieteeseen liittyen, eikä siitä kenenkään pitäisi edes punastua.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

En hyökännyt täällä ketään vastaan ja haukkuminen ei kuulu minun valikoimiini.

Esitin vain kritiikkiä siitä, kuinka kirjoituksen pohjavire on keskittynyt hieman liiaksi teihin itseenne. Tuhkaan ei tarvitse sukeltaa, olkaa vain oma itsenne.

Olen oman alani asiantuntija ja en todellakaan vähättele kenenkään ansioita, siitä ei ole kysymys.

Se mitä jaloihin tieteellisiin periaatteisiin tulee, oma käsitykseni vain poikkeaa teidän käsityksistänne.

Sen enempää menemättä yksityiskohtiin, -joka johtaisi tarpeettoman pitkiin dialogeihin, hyvää illan jatkoa.

Tämä foorumi ei mielestäni ole oikea paikka tieteelliselle depatille.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Hei Hannu,et kertonut kokemuksestasi kun vähättelit IT-alaa, etkä ollenkaan kajonnut itse asiaan eli Varsinais-Suomen kykenemättömyyteen ottaa vastaan ideoita ja huolehtia akateemisen väestön tulevaisuudesta ja tutkimuksen edistymisestä maakunnan ekosysteemit huomioiden.

Heitän vielä lisää löylyä kiukaalle. Turku on täynnä vaikutusvaltaisia ministereitä. Kun katsoo heidän koulutus- ja kokemustaustaansa, jää jäljelle perin vähän, esimerkiksi Saarikko ja hänen gradunsa - tai Henna Virkkunen ja hänen lisensiaattityönsä, tai Timo Soini ja hänen gradunsa. Saanen sanoa heidän nimensä, kuten täällä blogistossa muutenkin nimitellään julkkiksia niin monella tavalla.

Nyt on käynytkin niin, että kukaan näistä ministereistä ja puoluejohtajista: Andersson, Orpo, Saarikko, Essayah... ei koskaan vastaa viesteihin, ei minkäänlaisiin. Olen yrittänyt lyhyttä ja pitkää. Suomen poliittinen järjestelmä ei hyväksy innovatiivista ajattelijaa, mutta rakentelevat hyperlooppeja, millä ei mitään takuuta saada vilistämään merenpohjaa äänen nopeudella maailman risaisimman saariston läpi Turusta Tukholmaan 15 minuutissa. Järki käteen!

Olisiko meidän suomalaisten syytä olla huolissaan, kun valtio nyt pilkkomassa VR:ää osiin, mikä asiantuntijoiden mielestä saa rautatiet kaaokseen samaan tapaan kuin Englannissa kävi? Juuri tänään siitä oli uutisissa ja itse ennustin sen suoraan kybernetiikan perusteista käsin.

Haluatteko te pitää yhteiskunnan kunnossa, vai ette?

Nyt ne, joiden tekee mieli pilkata minua siitä, että tuon itseäni esille (minä olen tuonut yli 100 yhteiskunnan teemaa, ENKÄ SIIS ITSEÄNI), menkää kommentoimaan vaikka Antti Rinteen kertomuksia synnytyspakosta tai juttuja Matti Nykäsestä.

Jos löytyy yksikin henkilö, joka esittää ensimmäisen rakentavan ehdotuksen tieteen, tutkimuksen ja yhteiskunnan edistämiseksi Turussa tai koko Suomessa, lupaan hänelle vähistä varoistani lahjoittaa 10 euroa.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Vielä Turun Tiedepuistosta asiallisesti.
Sen toimitusjohtaja laittoi minulle säännöt, että sen jälkeen (vasta) ottaisi minut vastaan,kun joku asiakasyritykseni olisi nettisivuillaan todennut, että Metayliopiston tekniikalla heidän liikevaihtonsa tai kannattavuus olisi ratkaisevasti parantunut.
Tällainen ajattelu perustuu lineaarisen kasvun ihanteeseen, missä yritys on musta laatikko tuottamassa tehoa.

Systeemiajattelu ei tähtää vaiheittaiseen kasvuun, vaan kuten edellä kirjoitin, se tutkii ja selvittää epälineaarisia tilanteita (VR:n pilkkominen), äkillisiä ilmiöitä, yhteiskunnan vaikeita haasteita monipuolisesti ja lukemattomia käytännön tilanteita niin, että ajattelija tekee aivotyötä näkymättömin työkaluin tai jakaa työnsä maailmanlaajuiseen verkkoon työstettäväksi. Vaihtoehtoja on monia. Saako kukaan referenssin siitä, että ihmisen kromosimistokin on vajaassa kymmenessä vuodessa paljolti systeemisinkin keinoin saatu auki? En tiedä, joku nostetaan yleensä guruksi, vaikka tekijöitä olisi satoja.

Ihmisen kromosomisto on systeemi mitä suuremmissa määrin, mutta voidaan muuttaa biteiksi lukemattoman moneen eri muotoon. Työkaluissa löytyy.

Mistään pilipali-asiasta ei siis ole kysymys, mutta ne, jotka gradunsa tehneet vaikkapa populismista, tai avioeroista tai ministerien epäonnistumisista tai jostakin ikivanhasta yritysten käytännöstä, eivät pysty ymmärtämään metodologioita, uusia tapoja kehittää tietoa, mikä vaatii itsensä rohkaisemista, aitoa kuuntelemisen taitoa ja ainakin jonkin verran paneutumista menetelmään.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Palautteena palautteelle (systeemiset suhteet) tästä esityksestä kerron, että kukaan ei nähnyt yhteiskunnan edistämistä eikä tuomiani teemoja tärkeiksi. Ei ainoatakaan positiivista kommenttia maakunnan edistämisen tarkoituksesta, mikä oli tämän jutun viitekehys.

Tieteestä kukaan ei esittänyt mitään näkemystä, paitsi, että olisin ymmärtänyt itse kaiken väärin.

Minua moitittiin, että toin esille itseäni (sitä en erityisesti tehnyt) ja arvostelin nimeltä mainiten yhteiskunnan isokenkäisiä, joiden palkka kuukausitasolla on noin 10.000€ kaikkine lisäbonuksineen ja vaikutusmahdollisuuksineen hallituksissa ja ties missä. Tämän sisäpiiriverkoston, joka ei ole lainkaan kiinnostunut tieteestä, merkitys on lukijoille varmaan niin suuri, herkkä ja läheinen, että kriittistä näkökulmaa maan vajomaisesta banaanivaltion tasolle pitää ehdottomasti karttaa. Mihin tässä on kadonnut erilaiset käsitykset poliittisten päättäjien erehtyväisyydestä? Enkä minä saa esittää siitä mielipidettä systeemimetodiikan kehittäjänä (huom. ainoa sellainen Suomessa) ?

Mainittu dosentti laittoi minulle suoran viestin, että yliopistot ovat tittelissään väärin, ja että minun pitäisi ottaa tähän uskontotieteilijään yhteyttä. En kyllä ymmärrä itse tuon teoreetikon arvoa käytännön tavoitteilleni.

Itse summeeraan, että Varsinais-Suomen tiede on monitieteellisyyden näkökulmasta yli 60 vuotta ajastaan jäljessä. Sama pätee kyllä Aalto yliopistoonkin, koska sen Systeemianalyysin laboratorio on kovin lokeroitunut, eikä ymmärrä yhteiskunnan laajuista systeemitutkimusta ollenkaan. Keskusteluun eivät suostu, vaikka heillä metodiikkaa ei ole.

Yhteiskunnallinen systeemi-näkökulma tuli jo kauan sitten pinnalle Niklas Luhmannilla, joka on kenties kaikkien aikojen tärkein yhteiskuntatieteilijä mm. Ten Systems - periaatteellaan.

Väitän, että nykyajan tutkijatkin ovat niin lokeroituneita, etteivät ymmärrä itseäänkään, mutta osaavat kyllä harjata hampaansa aamuin illoin.

Toimituksen poiminnat