erkkilaitila1 Ideakirja yhteiskunnan pelastamiseen: 10 systeemistä vääristymää ja niille korjaukset.

Yliopistot elävät vielä romanttista aikaansa painokoneen ruksuttaessa

  • Yliopistot toimivat sisäisten ja ulkoisten rajoitustensa keskellä. Laajempi selostus: https://tinyurl.com/yd65f8f5
    Yliopistot toimivat sisäisten ja ulkoisten rajoitustensa keskellä. Laajempi selostus: https://tinyurl.com/yd65f8f5

Yksi epäilyksenalainen gradu pääsi juuri kääntämään valtakunnan nurin. Rakkaasta "lapsesta" varmaankin on kysymys, kun se aiheuttaa näin paljon maniaa ja hysteriaa sekä tuomitsemisen halua kuten uskonnollisessa yhteisössä ainakin. Kuka heittäisi viimeisen kiven gradun tekijän niskaan?

Ministerin arvovalta tarvittaisiin peliin!

Kohu on niin suurta, että se ylittää väliin soten kriisinkin. Siksi on syytä vaatia valtakunnan korkeinta päättäjää astumaan esiin, koska eihän joku Jyväskylän yliopiston lakimies enää riitä selvittämään mistä on kysymys.

Nyt onkin niin, etä Suomella ei ole tiedeministeriä, eikä tiedepolitiikkaa, eikä taida olla ketään nimettyä henkilöä vastaamaan korkeimman koulutuksen tilasta. Sen sijaan meillä on Eurooppa-/kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho ja kymmenkunta muuta "paikallaanpito-ministeriöitä" pitämään Suomea paikallaan, ettei se pääse irtaantumaan Venäjän vaikutuspiiristä.

Kukaan ei ole siis linjaamassa lakeja, joiden mukaan tutkimusta ja opinnäytteitä tulisi kehittää nyt ja vastaisuudessa verrokkimaiden tasolle. Koulutussysteemi ajelehtii kuin ajopuu, mistä Sitran Kosonenkin oli huolissaan. Yliopistolaitos on ummehtuneessa tilassa monestakin syystä, joista vähäisimpiä eivät ole leikkaukset, joilla parasta henkilökuntaa on ajettu kilometritehtaalle.

Gradujupakat ovat vain jäävuoren huippu

Jos yliopistopuolta ei systemaattisesti kehitetä, eikä systemaattisesti valvota, ei sitä myöskään mitata. Uudistumisyrityksiä norsunluutorneissaan viettävä henkilöstö ei tee mitään ylimääräistä, koska "epämukavuusalueelle" on vastenmielistä siirtyä. Näin itseorganisoituminen jää toteutumatta, ja yliopistojen metodit pääsevät vanhentumaan, ja kurssit muuttuvat arvottomiksi.

Autoritäärisyys on yliopistojen pahin ongelma

Historiallisista syistä yliopistoissa on säilynyt vahva sisäinen kontrolli. Dekaanin virkaan tuli yliopistouudistuksessa (2010) paljon lisää valtaa, mutta rehtorilla sitä valtaa vasta onkin määrätä kaikesta. Tämä hierarkia estää uudistumisen. Lisäksi rahoitusjärjestelyt voivat olla sellaiset, että tutkija joutuu antautumaan rahoittajansa (kuten EU) ajatusmalliin, mikä on objektiivisen ja tieteellisen ajattelun irvikuva.

Paljon olisi korjattavaa yliopistoissa. Kävin itse läpi Jyväskylän yliopiston ylimmät vaiheet. Kovin rakkaita muistoja ei jäänyt. Opin, että mitään kovin haastavaa ei opinnäytteenä kannattaisi tehdä, koska kukaan ei jouda sitä kunnolla arvioimaan. Mahdollisimman nopeasti ulos on monesti hyvä periaate.

Metayliopisto on tarkoitettu korjaamaan yliopistojen jälkeenjääneisyyden

Tutkimukseni ja IT-taustani ja opetukset Amerikasta johdattivat minut 10 vuodessa kehittämään paremmaksi sitä kaikkea, missä yliopistot ovat epäonnistuneet. Niin kuin nimikin sanoo, tämä konsepti pohjautuu metakognitioon ja meta-mallintamiseen, mikä IT-alalla on yleinenkin menetelmä. Systeemisyys ja kybernetiikka ovat teorian ydintä.

Haaste lukijoille

Voin lyödä vetoa 1000 eurosta, että kukaan suomalainen ei pysty todistamaan Metayliopiston ideaa virheelliseksi, tai osoittamaan, että olisin plagioinut sen mistään. Joka on kiinnostunut tätä mahdollisuutta pohtimaan, saa vapaasti kirjoitella kommentteja, kunhan pysyy asiassa ja asiallisena.

Tein juuri videon otsikon aiheesta konkretisoidakseni yliopistojen haasteita tässä postmodernissa ajassamme. Selostan myös kuinka jälkeenjääneisyyden voi kääntää voitoksi esittelemälläni tavalla. Keskusteleva tiede, yhteistyötekniikat ja mallintamisteknologiat olisivat 100 vuoden harppaus tekstimassaan uskoviin nyky-yliopistoihin nähden. Siis niihin, joissa tuherretaan graduja silmät punaisina peläten tarkastajan tuomiota ja lynkkausta vielä 15 vuotta valmistumisen jälkeenkin. Se on sairasta!

Noitavainojen sijaan olisi hyvä löytää kybernetiikan ja ohjattavuuden idea, että yhteiskunta todella pääsisi kehittymään modernin tekniikan ja viestinnän mukaisesti kohti parempaa tietoa, yhteisöllisyyttä ja viisautta.

Johdanto idean selostukseen on Metayliopiston sivustolla: https://tinyurl.com/yd65f8f5

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Niinpä niin yliopistotkin on valjastettu poliittisen eliitin tukijoiksi ja jouksupojiksi! Ja, se näkyy tässäkin noitavainossa selvimmillään.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Sampo Terho? Yliopistoista, tieteestä ja tutkimuksesta vastaa hallituksessa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Käytin Sampo Terhoa esimerkkinä pysähtyneisyydestä. Sanni Grahn Laasonen ei tunne tiedettä eikä tutkimusta, koska hän ei ole tohtori. Eniten hän on kommentoinut päiväkerhojen tilaa ja koulujen levottomuuksia. Sillä agendalla ei maa mitenkään kehity, vaan korkeintaan pysyy paikallaan.

Kiinasta pitäisi ottaa oppia. Siellä pätevyys on kunniassa ja maa onkin pääsemässä maailman kärkeen taloudessa, tutkimuksessa ja vaikutusvallassa. Tosin liian autoritäärinen hallinto on sielläkin.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Selittelyä, oikeasti luulit että Sampo Terhon rooteliin kuuluvat yliopistotkin. Nolo juttu.

Ministeri on ministeriön poliittinen johtaja. Heillä on enemmän tia vähemmän kelvollinen esikunta ympärillään ja lisäksi ministeriön pysyvä virkamieskunta, sekin enemmnä tai vähmän kelvollinen.

Tohtorintutkinto voi varmasti ministeriön johtamisessa auttaa, mutta ei se välttämätön ole.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #6

Mäkinen, mitä mieltä olet tästä Laitilan blogista ja sen esille nostamista asioista. Löydätkö tässä mitään syvällisempää ajattelua, jota yliopistomaailma ja sinänsä koko yhteiskunta voisi käyttää hyväkseen?

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila Vastaus kommenttiin #6

Olen käynyt valtiovarainministeriössä muutaman kerran. Se kuulemma johtaa IT:tä, vaikka ei siellä teknologiaa tietenkään osata.
Pystyn luettelemaan kaikki opetusministerit taaksepäin monen vuoden taakse.
Älä aliarvioi minua, Esa Mäkinen. En koskaan ole kuullut referensseistäsi mitään.

Pyysinkin tähän blogiin asiallista keskustelua asiasta, enkä tölväilyä.
Sampo Terhon ministerititteli henkii pysähtyneisyyttä. Sillä keinoin ei maan tilanne yhtään parane.

Poistan täältä epäasialliset kommentit häiritsemästä.

Käyttäjän JanTheon kuva
Jan Theon Vastaus kommenttiin #8

"Olen käynyt valtiovarainministeriössä muutaman kerran. Se kuulemma johtaa IT:tä, vaikka ei siellä teknologiaa tietenkään osata.
Pystyn luettelemaan kaikki opetusministerit taaksepäin monen vuoden taakse."

Hmm...no jos referensseistä puhutaan, niin opetusministerien luettelu taaksepäin monen vuoden ajalta on mielenkiintoinen referenssi tai ministeriössä käyminen? Oikeasti?

"Älä aliarvioi minua, Esa Mäkinen. En koskaan ole kuullut referensseistäsi mitään."

Yleensäkin tiedepiireissä ja akateemisissa piireissä eniten ärsyttää muiden tölviminen ja oman egon korottaminen. Vaikka sinunkin referenssit voivat olla kuinka mahtavat tahansa, niin eipä niitä täällä näy.

Noin yleisesti ottaen antaa kaikkien kukkien kukkia ja olla vastaanottavainen erilaiselle ajattelulle sekä erilaisille mielipiteille. Minusta tiede- sekä akateemisten piirien tietynlainen ahdasmielinen ajattelutapa on yleensäkin hyvin vanhentunutta. Siellä erilaisuus sekä toisenlaiset mielipiteet halutaan poistaa, jos ei muuten niin antamalla kenkää.

"Pyysinkin tähän blogiin asiallista keskustelua asiasta, enkä tölväilyä."

Äsken kuitenkin tölväilit Mäkiselle kun et ole hänen referensseistä kuullut mitään?

"Poistan täältä epäasialliset kommentit häiritsemästä."

Lyhyesti kysyttynä: onko epäasiallista kun on erimieltä kuin blogisti?

Joskus metakeskustelu on aiheellista aiheen vierestä, jotta jokainen voi selventää ajatuksiaan varsinaisen aiheen osalta. Tietysti jokainen voi ajatella miten vaan, mutta "minä olen oikeassa, muut väärässä" ajattelu ei ole kovin hedelmällistä.

Tavallaan osoitit blogistina itse blogisi sisällön todeksi. Ehkä kuitenkin negatiivisesti.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila Vastaus kommenttiin #9

Minä pyysin tähän blogiin asiallista keskustelua enkä tölvimistä.

Joku Mäkinen, jota en tunne, piti nolona, etten muistanut opetusministerin nimeä. Oliko se väärinkäsitys.

Suomalaiset tyypillisesti ottavat herneen nenäänsä kun heille kertoo jotakin innovatiivista. Se kertoo huonosta itsetunnosta.

Kukaan ei ole lähtenyt vielä vedonlyöntiin mukaan. Uskallatko sinä, Jan?

Et ehkä ymmärrä mitä meta-käsite kaikessa laajuudessan tarkoittaa. Ja itse aiheesta et maininnut mitään. Oletko tutkija? Muut kuin tutkijat eivät pysty laadukkaasti perustelemaan syvällisiä käsityksiään tiedosta. Se on kylmä totuus, mutta haluan muuttaa keskustelua avoimeksi ja sallivammaksi (päinvastoin nuo blogistit kirjoittavat). Te käännätte siis valkoisen mustaksi, että olisi jotakin negatiivista edes sanottavaa tästä ideasta, jonka jalona tarkoituksena on parantaa yhteiskunnan tilaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #10

En näe metayliopiston ideassa mitään vikaa. Mutta ideoiden toimeenpaneminen yhteiskunnassa on sitten eriasia. Se ei johdu idean virheellisyydestä vaan valtarakenteista.

Parhaimpia esimerkkejä maailmaa mullistaneista ajatuksista mitä tulee mieleen, on ohjelmistojen lähdekoodin avaaminen ja olemassa olevan tekijänoikeuslain hyödyntäminen niin, että se koodi pidetään auki lainvoimaisesti.

Sellainen kaveri kuin Richard Stallman teki tähän liittyen arvokasta työtä ja onnistuminen tuli suurelta osin siitä, että näistä avoimen koodin ohjelmista tultiin riippuvaiseksi käyttöönoton myötä koska se toteutus toimi, ja tuli käytössä edulliseksi.

Siinä sitten nähtiin sellaista, että kun Richard Stallman siirtyi ohjelmien tekemisestä enemmän tekemään esitelmöintiä avoimesta koodista, se oikeastaan hidasti näiden ohjelmien käyttöönottoa. Toisin sanoen, sai enemmän aikaiseksi kun teki ohjelmia kuin että esitelmöi.

Tästä tulisi ajatus ja karkea johtopäätös, että tieto kannattaa tuoda avoimeksi, se pitäisi saada käyttöön, ja kun se toimii ja havaitaan hyväksi ihmisten pitäisi olla tästä riippuvaisia.

Avoimen koodin käyttöönotossa merkitsee paljon myös sen kehittäjäyhteisön muodostuminen hyvän ohjelmiston ympärillä, ja kokemusperäisesti tiedetään että sen ensimmäisen releasen pitäisi olla jollain tasolla toimiva tai projekti kuolee pois.

---

Vähän pohdintaa tämä viesti, jos vaikka tulisi jotain ajatuksia miten kehittää metayliopistoa niin että saisi jotain hyödyllistä ideaa käyttöönotettua. Varmaankin ensialkuun saada enemmän ihmisiä mukaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Miksi pitäisi olla tohtori tunteakseen tiedettä?

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Erittäin hyvä ja ajankohtainen kirjoitus. Yliopistojen on todellakin syytä miettiä, että mitä ja miten yliopistolaitosta voitaisiin kehittää, jotta se pysyisi kilpailussa mukana.

Nykyisin opiskelijat suuntaavat yhä useammin ammattikorkeakouluopintoihin, koska ne antavat väylän yhä nopeammin uudistuvan työelämän tarpeisiin.

Uutta ajattelua tarvitaan yliopistomaailmassa ja varmasti tällä sinun mallillasi olisi tilausta. Kuka olisi niin edistysmielinen, että lähtisi tätä käytännössä kokeilemaan laajemmaltikin?

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Kiitos, Ritva.

Systeemisyys on ihan mainio käsite ja työkalu. Se on minullekin ollut hämmästyksen aihe monipuolisuudessaan,

Kun seuraavaksi jäsennän, analysoin ja kehitän vuorovaikutuksen periaatetta meidän kaikkien hyväksi(tieteeseen pohjautuen), seuraavaksi ihmiskuvaa ja kulttuuria, tulee tehokkaasti kuvattua koko elämä, ja jokainen voi ymmärtää sen omalla tavallaan ja viisastua ja jatkaa tutkimuksen suuntaan tai opastaa kavereitaan kaikissa yhteisöissään. Tässä ei ole ideologiaa, vaan raamit ymmärtämiseen.

Ihan pieni idea, joka voisi muuttaa maailman. Ihmiset ymmärtäisivät toisiaan, eikä kukaan siitä kärsisi, paitsi "pelurit".

Katsotaanpa kuka tähän uskoo, ja kuka ei.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Poistin pari kiusankappaletta täältä härnäämästä. Trollaus ja mania lisääntyvät tietämättömyyden ja pelon seurauksena.

Paremman ymmärryksen kautta molemmat ongelmat poistuisivat. Siitäkin oheisessa videossani kerron (kesto 34 minuuttia). Kiusaamista on kuulemma kaikilla tasoilla, yliopistoissa yhtä paljon kuin kouluissa. Se on surullista.

Toimituksen poiminnat