erkkilaitila1 Ideakirja yhteiskunnan pelastamiseen: 10 systeemistä vääristymää ja niille korjaukset.

Jäitä hattuun tekoälyintoilijat; opetelkaa ensin esittämään asianne

  • Tekoälyyn liittyy käsittämätön määrä harhoja, vaikka itse aiheen pitäisi tuoda selkeyttä ihmisten elämään, eikä siis sekoittaa.
    Tekoälyyn liittyy käsittämätön määrä harhoja, vaikka itse aiheen pitäisi tuoda selkeyttä ihmisten elämään, eikä siis sekoittaa.

Kun keski-ikäinen toimihenkilö oikeassa valossa saa tuntuman tekoälyyn, vain mielikuvituksensa on kattona.

Suomen vasta käynnistyneessä isossa hankkeessa järjen valoa on vaikea nähdä, mutta työryhmät varmaan kiireisiä, eivätkä anna väliaikatietoa, kunnes projekti on valmis, mikä on halukkaiden kannalta liian myöhäistä.

Niille, jotka ovat kiinnostuneita sen rajoista ja syväoppimisesta, täällä vajaan tunnin presentaatio täällä.

Illuusio tarkoittaa Suomeksi havaintoharhaa. Tämä aihe on vaikea hahmottaa ja siksi vääriä tulkintoja käytetään hyväksi väärissä tarkoituksissa.

Metayliopiston menetelmä on tarkoitettu tuomaan esille juuri tämäntyyppisiä tilanteita myös politiikassa, taloudessa, yhteiskunnan rakenteissa, teknologiassa muutenkin, ilmaston arvioinnissa, juridiikassa, ihmisyydessä ja johtamisessa sekä tieteessä.

Kenties joskus hamassa tulevaisuudessa Uuden Suomen blogi on siirtynyt Metayliopiston menetelmään, että sekavat kirjoitelmat jääneet pois. Viestinnän parantaminen tässä onkin päätarkoituksena.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

"Syväoppiminen", "Systeeminen", "bulimia-tyyppinen", "systeemijournalismi": Onko näillä uuskielisillä termeillä merkityksetkin vai ovatko ne vain koristeita?

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Hyvä kysymys, koska näitä termejä ei opeteta kouluissa. Aika on kyllä muuttunut ja tekoäly muuttuu liiankin nopeasti.
Syväoppimisen merkitys selviää videostani.

Systeemiajattelu alkoi kehittymään toisen maailmansodan tienoilla systeemien teorian ja operaatiotutkimuksen muodossa, koska sota pakotti keksimään ratkaisuja visaisiin kysymyksiin. Kybernetiikkakin syntyi 1940-luvulla, mutta valitettavasti jäänyt unohduksiin.
Minä olen kehittänyt systeemijournalismin käsitteen tällä vuosikymmmenellä.

Katsokaapa tämä Peter Sengen video, koska siinä hän vastaa kysymykseen, miksi ihmisten on niin perin vaikea ymmärtää mitä systeemiajattelu on ja missä se on erinomainen verrattuna "arkiajattelun" rajoituksiin:

https://youtu.be/eXdzKBWDraM

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Joo, kuuntelin, mitä Sengenillä oli sanottavaa. Ongelma hänenkin kohdallaan on se että hän pyörittelee sanoja, sivistyssanoja aina kun mahdollista. Tällainen tekee viestin ymmärtämisen erittäin rasittavaksi kaikille niille jotka tekevät pääasiallisesti jotakin muuta kuin sivistyssanojen pyörittelyä.

Olen minäkin tehnyt IT-alan hommia muutaman kymmenen vuotta mutta en silti koskaan oppinut rakastamaan sanoilla jongleerausta. Ehkä se johtuu siitä, että minulle paras kieli on edelleenkin C?

Sinun luentosi katson tuossa illemmalla, nyt ei ole aikaa.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Minusta Senge erittäin selkeästi otti esiin perheen ja millaisen kokonaisuuden se muodostaa suhteineen, riitoineen ja jos rakkauttakin siihen liittyy. Se on kompleksisuutta.

Ilmeisesti Suomen kansasta vain pieni osa osaa miettiä perhettä laajemmasta näkökulmasta kuin omat vanhemmat ja lapset. Niin sen tulkitsen, koska video toi esille merkityksen selkeästi. Samaan minä pyrin sadoilla esityksilläni esimerkiksi IT-alaan liittyen. Nörtit eivät varmaan ymmärrä niitä, jos eivät ymmärrä perhettäkään systeeminä monipuolisesti.

Kyllä monessa vaativassa asiassa, kuten teoriat monesti ovat, pallo siirtyy vastaanottajan puolelle, sillä esittäjä joutuu tekemään rajanvetoa aineiston määrän, laadun, esitysnopeuden, semantiikan, pragmatiikan ja lukuisten muiden asioiden kanssa muutenkin. Eri ihmisillä on erilaisia kykyjä ymmärtää tätä maailmaa, mutta sitä varten viestinnän tapoja kehitellään.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Perhe ollut järjestäytyneen yhteiskunnan talousyksikkö missä vanhempien ja lapsien lisäksi kotieläimet, orjat, piiat, rengit, huollettavat isovanhemmat, jotka puolestaan huoltaa lapsia, lemmikit, muuta sukua ja jne.

Tämä muuttunut kaiken aikaa, perheen koon kutistuessa joskin samanaikaisesti kommunikaatio/infra parantunut. Nykyään valtavan paljon ihmisiä asuu yksin, talousyksikköjä lasketaan edelleen että ruokakellari/jääkaappi mutta se sosiaalinen verkko meneekin sitten vaikka tietoliikenneyhteyksien välityksellä ja monissa kerroksissa.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Olen samaa mieltä.
Kunnon perhekäsityksen katoaminen on aiheuttamassa valtavasti uudenlaista sekaannusta. Ajattelua tukemassa pitää olla jonkinlaista perustetta.

Kun tekoälystä puhutaan, että sen myötä kaikki ammatit katoavat, silloin puhujasta voi vetää monenlaista johtopäätöstä. Onko tämä itse pahoin häiriintynyt, ettei luota mihinkään logiikkaan?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #8

Perhekäsitystä rikkoo mm. se, että jos elää toimeentulotuen varassa, sitä saa enemmän kun asuu eri osoitteissa jolloin lisätään sekä asuntopulaa kuin myös valtion menoja.

Kaikki ammatit eivät varmasti katoa. Vaikka jo sen takia, että 90% ihmisistä välillisesti tai välittömästi viihdyttävät toisiaan työkseen. Siinä on paljon jotain sellaista mikä on eri tavalla luovaa mitä kone tekee.

Mutta, kyllä se automaatio ja tekoäly tulee viemään paljon ammatteja pois. Kaikki jonninjoutavat papereiden pyörittäjät ja mekaanista toistoa tekevät työt häviävät hurjaa vauhtia.

Toisaalta kun tiedetään, että työkseen 90% ihmisistä välillisesti tai välittömästi viihdyttää toisiaan ja työtehtäviä lähtee pois, tiedetään sekin että yhteiskunta oikeasti toimii vaikka kaikki ei työtä tekisikään.

Ongelma vähän se, että on sellainen arvokäsitys missä kaikki pyörii työn ympärillä, ja meillä on kaikki säädelty niin, että verokertymää tulee siitä rehkimisestä niin tuota vähän tarvitsee sopeuttaa. Nähdäkseni niin, että verotusta pitäisi siirtää työnteosta enemmän kuluttamiseen ja toisaalta sitten vaurautta kuin myös työkuormaa pitäisi jakaa tasaisemmin. Tämä vähän hullua kun isovanhemmat vaikka eri paikkakunnalla, joutilaana. Sitten työikäiset lastensa kanssa polttavat itseään loppuun ja roudaa lapsia päivähoitoon.

Tuo työkeskeisyys tekee nyt aivan ilmeisiä ongelmia, että vaikka tuottavuus on kasvanut hurjasti, työmäärä ei ole laskenut. Päinvastoin kikyttelijät suuressa viisaudessaan nostaa työtuntien määrää. Ja ihmisten elämää optimoidaan päivien ja tuntien tarkkuudella ja se taas toisaaltaan lisää tarpeetonta kulutusta kun lyhyellä lomalla jos haluaa jossain käydä niin pitää sitten suhailla lentokoneella.

Olisi hyvä kyseenalaistaa se, että ketä sillä rehkimisellä palvellaan, rahaporsaita vai yhteisöä.

.. Katson tekemäsi videon jahka kerkiän.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila Vastaus kommenttiin #9

Olipa sulla monta hyvää mielipidettä. Äärimmäinen kilpailukeskeisyys on juurtunut varmaan kansalaisten historian takia, kun on ollut säädyt ja epätasa-arvo ja ansainta tiukalla maaseudulla.

Nyt voisimme ottaa järjen käteen ja ajatella kokonaisuutena miten kaikki voisivat paremmin. Arvojohtamisesta on muuten tänään alkanut kahden päivän kurssi Helsingissä. Se antaisi ratkaisuja näihin vääriin suuntauksiin. Pitäjänä Joanna Barclay ja tietoa siitä www.oppia.fi

Hölmöimmistä hölmöin piirre Euroopassa on setelielvytys (QE: Quantitative Easing), minkä varjolla Eurooppaan on tuotettu muutamassa vuodessa 2 biljoonaa euroa uutta rahaa, sitoumuksia valtioille panna sitä menemään. Mutta se meneekin pankeille ja isoimmille yrityksille, mutta ei kierrä kansalaistasolle, puhumattakaan, että sillä nostettaisiin koulutussysteemiä jaloilleen.
Valtava rahamäärä (2.000.000 miljoonaa euroa EU:ssa) ohjautuu juuri sinne, missä rahaa vähiten tarvittaisiin, koska pankkien tietysti pitää pysyä aina joko omillaan, ja huonoimmat joutavat kaatua.

Tällaista moraalioppia tällä kertaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #10

Katsoin videon. Hyvä johdanto sellaisille ketkä ei asiaa tunne. Itselleni oli jo tuttuja.

"Nyt voisimme ottaa järjen käteen ja ajatella kokonaisuutena miten kaikki voisivat paremmin."

Realistisesti ajateltuna tilanne on nähdäkseni se, että valta on rikkailla ja se tekee sokeaksi sen miten paljon ympärillä on pulaa kaikesta kun se ei itse koske. Ja siinä vaiheessa on rikkaiden ja vallassa olevien myöhäistä reagoida kun se iteä liikuttaa kun yhteiskunta romahtaa siinä kohtaa.

Pitäisi keksiä joku keino saada vakuutettua siitä, että lähestyvään katastrofiin pitää reagoida ajoissa. Harmillisesti ihmiskunnan selviytymisen kannalta joutuu tekemään jotain radikaalia muutosta, esimerkiksi omistusoikeuden raju rajaus.

"Hölmöimmistä hölmöin piirre Euroopassa on setelielvytys (QE: Quantitative Easing), minkä varjolla Eurooppaan on tuotettu muutamassa vuodessa 2 biljoonaa euroa uutta rahaa, sitoumuksia valtioille panna sitä menemään. Mutta se meneekin pankeille ja isoimmille yrityksille, mutta ei kierrä kansalaistasolle, puhumattakaan, että sillä nostettaisiin koulutussysteemiä jaloilleen."

Se oli hätäratkaisu ettei talousjärjestelmä romahda. Nyt sitä ongelmaa on siirretty eteenpäin mutta ongelman peruselementti on edelleen, eli talouden hintakupla. Se kulpa poksahtaa kun iso määrä rahaa lainanneista oivaltaa, että ei saa ikinä rahaa takaisin.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Valtavia muutoksia maakuntatasolla tulossa, siis tuo Vimana. Ei ollut tekoälyä sen asiakkuudenhallinnassa, tässä vaiheessa. Hyvä niin.

Tekoäly on kannatettava asia kun sitä oikein viisaasti rakennetaan.Koko 90-luvun tein sellaisia projekteja teollisuuteen, mutta en syväoppimisen keinoin.

Toimituksen poiminnat