erkkilaitila1 Vastuullinen yhteiskunta

Sensuroitiinko Erkki Ormalan analyysi Ykkösaamusta tänään?

 

Kuuntelin hämmästyneenä Ykkösaamusta työelämäprof. Erkki Ormalan tilitystä Suomen kehittymisen tilanteesta: miksi investoinnit katoavat ulkomaille.

Hän on Nokian entinen johtaja ja saanutkin toimeksiannoksi kartoittaa TEM:n merkeissä Suomen kehityksen haasteita. Kylläpä oli jämäkkää tekstiä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia luotaavaa.

Lähdin kuuntelemaan ohjelmaa Areenan kautta, mutta sitä ei löydy, vaikka ihan toisenlaista tietoa annetaan sivulla: tosin lupaukset nauhoituksesta vaihtelevat, joten uskottavuus menee.

 

Kertoiko hän jotakin niin totuudenmukaista, että sensuuri iski?

En paljoakaan sitä ihmettelisi, sillä itse olen kärsinyt sensuurista 10 vuotta. Jos on ajastaan paljon edellä, ei pääse missään näkyville, ja Ormalan kuvauksen mukaan ajatteleva kansa johtajineen vihaa uusia innovaatioita, jos esitys ei tule ihan suosikilta.

 

Jos joku löytää nauhoituksen, kirjoittelisitko tänne? Kiitos!

 

https://areena.yle.fi/1-4655720

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

https://areena.yle.fi/1-50075639

Hups, tuli toiseltakin henkilöltä. Varma on aina varmaa. :D

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Kiitoksia.
Kuunnelkaapa kaikki, joita kilpailukyky kiinnostaa, muutenkin kuin kyykyttämisen ja aktiivimallin muodossa.

Jos maailman huippuvaikuttajille vietäisiin nähtäväksi nykyhallituksen keinovalikoima, varmaan sitä DDR:n kopioksi tuumaisi.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Sepä se Suomella puuttuu jokaisessa asiassa. Pitkänaikavälin/tulevaisuus suunnitelmat! Yksinkertaista mutta totta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Asia näyttääkin olevan toisin päin: juuri tuo Ormalan ja Urrilan analyysi on ainoa osa tämän päivän Ykkösaamusta, joka on kuunneltavissa. Kaikki muut viime aikojen Ykkösaamut löytyvät kyllä kokonaan. Sensuroitiinko Vili Lehdonvirta, vai mistä on kysymys?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Hyvä kysymys. Lisäksi blogisti ei ole milläksensä vaikka on levittänyt sensuurihuhua ja heti saanut palautetta huhun vääryydestä.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Jälkipörssissä oli tänään mm. Mörttinen vieraana. Puhuttiin mm. Suomen talouden syklisyydestä.

https://areena.yle.fi/1-50075638

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Kiitos, Erkki, kuuntelin tuon keskustelun.

Sen sisältämä viesti on linjassa pienen, epävirallisen haastattelun kanssa, jonka tein jo vuonna 2013.

Suomalainen huipputiedemies, joka oli – Suomessa ja maailmalla – erittäin kovaa vauhtia kehittyneen tieteenalan kanssa tekemisissä, ja teki itsekin joitakin kansainvälisiä läpimurtoja, mainitsi juurikin tuon saman:

tutkimusten rahoitus pätkii ja syö jatkuvuutta; rahoituksen saamiseksi parhaat tutkijavoimat joutuvat käyttämään aikaansa aivan toisarvoisiin asioihin eli näiden tutkimusrahojen metsästämiseen, sen sijaan että voisivat keskittyä tutkimukseen.

Sama tiedemies oli Ormalan/Urrilan kanssa samoilla linjoilla myös siitä, että suomalaisen osaamisen taso on rapautumassa. Hän sanoi, että tällä hetkellä osaaminen on keskittynyt saarekkeisiin: huippuosaamista on vielä jäljellä, mutta eri alojen sisällä vain saarekkeina.

Osaaminen noin yleisellä tasolla on laskenut.

Muistelen hänen sanoneen myös, että jos nykyisille Otaniemeen pyrkijöille pidettäisiin sellaisia pääsykokeita kuin mitä pidettiin vielä 30–40 vuotta sitten, niin kukaan nykyisistä pyrkijöistä ei pääsisi sisään.

Oramala/Urrilan haastattelun pitäisi herättää nyt suurta haloota joka paikassa, mutta on kuten he itse sanoivat: me tavikset emme älyä, mistä on kysymys.

Pohdimme seurauksia sen sijaan että kartoittaisimme juurisyitä.

Tiedotuksesta ja viestinnästä haastattelemani tiedemies sanoi, että ennen lehdistötiedotteita ja muita kirjoitti se "joka oli vähimmän inhotuksen vallassa" :-) ja teksti sitten kiersi ja jokainen tarkensi/korjasi sitä osaltaan ennen kuin se lähti julkisuuteen.

Nyt ongelmana on se, että tiedottajat ja viestintävastaavat eivät välttämättä oikein edes ymmärrä, mistä tutkimuksessa on kysymys. Kommunikaatio tieteentekijöiden ja suuren yleisön välillä heikkenee.

Senkin tämä tiedemies vielä sanoi, että väliportaaseen palkataan väkeä, joka "ei tietenkään jää toimettomaksi vaan ryhtyy keksimään itse itselleen tekemistä". Eli: rahaa menee tutkimuksen sijaan myös turhaan paperinpyörittelyyn.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Samaa mieltä, Johanna.

Olen käynyt ministeriöissä ja huomannut sitä väliportaan väkeä. Samoin teknologiakeskukset ovat täynnään ekonomisteja, jotka laskevat vaan euroja. Teknologia on heille vierasta, sekä kaikki teoriat.
Yliopistojen jutut ovat yksinkertaista juttua. Samoin IT-yritykset ovat taantuneet.

Nykyinen tekoälyhuuma on kaikkialla perustunut kapeaan edistymiseen ohjelmisto- ja tilastotieteessä, mutta kokonaisuuden hahmottamisen kyky näillä tahoilla kapenee kapenemistaan. Ormalahan kertoi, että yliopistojen ja yritysten välinen kommunikointi on pudonnut 50% tietyssä ajassa.

Olen muuten kehittänyt perustamani Metayliopiston ideaa juuri yhdistämään kaiken tiedon ja tieteen. Suunnittelin vielä metatekoälyn konseptin mallintamaan ihan kaikkea tekoälyä, mutta siitä nämä väliportaat vetävät herneen nenäänsä: "Eihän sellaisia saa keksiä, sillä mennään epämukavuusalueelle..."

Kuitenkin työelämässä ja tieteessä kaikkein herkullisinta on uuden löytäminen, eikä niinkään kököttäminen vanhassa vuosikausia.

Täältä löytyy videoita mm. metatieteestä, mitä yliopistolaitos ei tunnusta olevan olemassakaan, eikä kommentoi sanallakaan 200 videota: http://metayliopisto.fi/blogi-blog-page/

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#9

Juu, ajattelin tutustua tähän hankkeeseesi jossakin vaiheessa, kiitos.

Vähän ihmettelen, miten päästiin hukkaamaan se hyvä, jonka edelliset sukupolvet meille neuvokkuudellaan, ahkeruudellaan ja kekseliäisyydellään loivat.

Suomi, tämä kylmä ja pimeä, on ollut maa, jossa on aina pitänyt olla suunnitelmallinen ja osata varautua yhden satokauden jälkeen tulevaan talveen.

Pienen maan vähät resurssit on käytetty taiten ja viimeistä piirua myöten. Kaikki ovat kelvanneet mukaan tekemään, rakentamaan ja ideoimaan: Suomessa ei hierarkia ole työpaikoilla tekemistä rasittanut, hyvä idea on otettu käyttöön riippumatta siitä, keksikö sen johtaja tai alainen.

Lisäksi pieni maa on suojellut omaa vähäänsä esimerkiksi yhdellä maailman tiukimpiin kuuluvalla elintarvikelainsäädännöllä. Täten vältettiin eläin- ja kasvitaudit. Ja kuitenkin samaan aikaan Suomi on lähettänyt kansalaisiaan maailmalle oppimaan uutta. Esimerkiksi Suomen ja Yhdysvaltojen välinen vaihto-oppilasjärjestelmä on ollut meille arvokas mahdollisuus avartaa maailmankuvaa jo nuoresta asti.

Mitä tapahtui? Miksi nyt ollaan tässä? Tässä Ormalan/Urrilan mainitsemassa tilanteessa?

Täytyykö alkaa peräänkuuluttaa Max Jakobsonin "Tulevaisuus"-kirjassaan mainitsemia pyöreän pöydän ritareita – maan viisaita – selvittämään tätä tilannekuvaa? Ja keitä nämä viisaat sitten olisivat?

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Kuuntelin jutun työmatkalla ja tuli mieleen joitan asioista elämän varrelta.

Syyt osaamisen rappeutumiseen ovat monisyiset. Tiedän erään keskustelun pohjalta 2009 taisi olla, kun eräs professori ihmetteli väitöskirjatilaisuudessa tai oikeammin karonkassa sitä, että 2000-luvulla on jouduttu laskemaan perusopintojen tenttien tasoa, koska opiskelijat eivät pysty yhdistelmään aiemmin oppimaansa tai yleissivistyksellistä tietoa tenttivastauksiinsa. Kokonaisuuksien hallinta tai eri asiayhteyksien ymmärtäminen vastauksen sisällöksi on nähtävästi heikkoa.

Eräs ihmetys on minua pitään vaivannut. Nämä kestävän kehityksen hankkeet ovat olleet lähes koko 1990-2018 toistensa kopioita eikä asioissa esim. biotaloudessa ole juuri edistetty. Lanta on lantaa ja siitä voi tehdä biokaasua. Tämäkin innostus alkoi Ministeri Anttilan aikana, kun keskusta huomasi, että oho, valtion lannoitetehdas olikin norjalaisilla ja jotain pitäis tehdä. Sitä ennen kaikenlaista lannan jalostamista oli pyritty kaiken keinon estämään, kun oli valtion lannoitetehdas.

Toinen tähän ihmetykseen liittyvä asia on, miksi valtiovalta ei ole panostanut mm. keinotekoisen fotosyynteesin kehittämistä kuin roposilla, vaikka Ruotsissa se on ollut 20 vuotta akatemian tärkeimpiä tutkimusaiheita. Kyllä täällä herättiin, mutta panokset ovat kovin pienet energiavallankumouksen edistämiseksi.

Nyt on syydetty kipsiin ja järviruokohankkeisiin miljoonia saamatta juuri mitään merkittävää aikaan.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#11

"Kokonaisuuksien hallinta tai eri asiayhteyksien ymmärtäminen vastauksen sisällöksi on nähtävästi heikkoa."

Oikeastaan, kun tarkemmin ajattelee, eihän tämä ihmetytäkään niin kovasti. Nyt voi netistä poimia haluamansa aiheet, joita seuraa – ja upota niihin kokonaan.

Vaatii jokin verran itsekuria, että päivittää itsensä myös sellaisten aiheiden osalta, joita ei pidä niin kiinnostavina, mutta jotka olisi hyvä hallita.

Ennen luettiin koko sanomalehti alusta loppuun. Nyt voi netissä iskeä kiinni suoraan siihen aiheeseen, mikä eniten kiinnostaa – ja viisveisata muusta.

Yhteiskunta on polarisoitunut ja tieto sirpaloitunut. Lisäksi painoarvoltaan vaihtelevaa tietoa tulee tauotta joka tuutista; päällä on jatkuva hälinä, jossa palaset eivät ehdi "pudota" paikoilleen.

Jukka Ryhänen

Suurin yksittäinen syy suomalaisen yhteiskunnan ja osaamisen mätänemiseen on ruumiillisen kurituksen kielto joka säädettiin 80-luvun alussa.

Toimituksen poiminnat