erkkilaitila1 Vastuullinen yhteiskunta

Mikä kulttuurin ilmiö näkyy Suomen, EU:n ja maailman johtamisen haasteissa?

  • Viestintä ennen kirjapainotaitoa ja uppoaminen sulkuihin ennen uutta yhteistyön aikaa.
    Viestintä ennen kirjapainotaitoa ja uppoaminen sulkuihin ennen uutta yhteistyön aikaa.
  • Videoblogi, jonka keinoin voi kuvata ja selittää "kaiken"
    Videoblogi, jonka keinoin voi kuvata ja selittää "kaiken"
  • Kirjasarja kehittymässä vastuullisesta tekoälystä: Ihanne, Paradigma, Ohjelmointi...
    Kirjasarja kehittymässä vastuullisesta tekoälystä: Ihanne, Paradigma, Ohjelmointi...

Suomen ja EU:n vakaus on heikkenemässä. Poliittinen järjestelmä ei toimi. Tulevaisuus on hämärän peitossa yrityksillä ja kansalaisilla. Taloudesta on tullut rankaisija sen sijaan, että se mahdollistaisi kansalle kehittymisen ja turvatun elämän. Koulutussysteemi tuottaa ulkoisesti varmoja, mutta sisäisesti epävarmoja, heikkoja yksilöitä.

Kysymys on aikakausien taitteesta. Yhteiskunta on uponnut Gutenbergin sulkuihin. Thomas Pettitt selittää ilmiön Gutenbergin mukaan.

Kaikkialla on nähtävissä autoritäärisyyden kasvu. Saamme yksisuuntaista viestiä (one-to-many) mediasta, koululaitoksesta, yritysjohdosta, toisiltamme. There Is No Alternative, TINA. Vuorovaikutuksen taito on kadonnut. Poliitikot uskovat, että maa on lineaarisesti ohjattava systeemi, kiky-talous, jonka saa kukoistukseen prosenttitason leikkauksilla. Rakennemuutoksia ei uskalleta tehdä avoimesti, ja tutkimuslaitokset ajautuneet ”paperien kirjoittajiksi” kaukana todellisista ongelmista. Yhteiskuntaa ei tutki ja edistä kukaan. Systeemiä ei tunneta.

Kokoomus on tunnettu TINA-ideologiastaan. Yliopistot katoavat periferiaan. Niistä ei ole hyötyä "kenellekään".

Ennen kirjapainon aikaa suullinen viestintä oli ainoa keino. Painotekniikan kehityttyä kirkosta tuli auktoriteetti. Aikanaan  valta siirtyi kouluille ja yliopistoille kertoa mikä on totuus. Poliitikot ovat tässä asemassa nyt, sekä media ja koulutuslaitos. Seuraava vaihe joskus tulevaisuudessa tulee olemaan yhteistyön ja jaetun tiedon aikaa, mutta olemme vielä kaukana siitä.

Metayliopiston ideana on nostaa kulttuurin ja yhteisöllisyyden tasoa

Systeemitieteen ammattilaisena 11 vuoden ajan olen kokenut sulkeisiin pakottamisen ilmiön joutumalla itsenäisenä ajattelijana syrjäytetyksi esitellessäni uusia ideoita ja keksintöjä IT-alaan ja koulutukseen ja metatieteelliseen tutkimukseen liittyen.

Tekoälyaikahanke paljasti konkreettisesti, ettei Suomessa ole ollenkaan tiede-, teknologia- ja tutkimuspolitiikkaa. Yliopistoilla on omia ”juttujaan”, joilla saada rahoitusta itselleen. Se riittää niille, että rahaa tulee. Yhtään kansallista kunnon tutkimusta Suomen IT-sektoriltakaan ei ole olemassa – toisin kuin Virolla, joka nosti IT-alansa kukoistukseen. Suomessa tyydytään tuottamaan korporaatioiden auktoritettillä pelkästään julkilausumia. Ei ole ihme, että näissä oloissa SOTE kaatui.

Päämäärättömyys tulee valtiolle kalliiksi ja se aiheuttaa työttymyyttä, koska mihin tohtoreita enää tarvitaan.

Siksi on nostettava systeemiajattelu ja metatieteellinen tutkimus sekä monialainen kehittyminen arvoksi, koska ne mahdollistavat uudelleen arvioinnin aivan eri tavoin, mitä poliittinen järjestelmä haluaa tehdä.

Ilman parasta tutkimustietoa ja osaamisen taitoa maa näivettyy kansakuntien joukossa Venezuelan tasolle. Sitä tarkoitusta tukemaan Metayliopisto on luonut maailman yhtenäisimmän videoaineiston.

Näytetäänpäs mallia yliopistoille!

Suomalaisilla on ilkeä tapa muuttua kateelliseksi huomatessaan jääneensä jälkeen jossakin. Emme anna sen haitata, koska tieteen tulee kehittyä ja kaikkien menetelmien tulee parantua. Tämä on yksi asia, minkä poliittinen koneisto on täydellisesti lyönyt laimin.

Metayliopiston innovaatio lähtee pelkästään tiedon käsitteestä kuvaamaan myös uusia ratkaisuja. Kirjasarja Vastuullinen Tekoäly on tuottanut puolessa vuodessa jo kaksi kirjaa: Ihannekirja selittää teemallaan ihanteen ja Paradigmakirja kertoo millaisen ajattelun muutoksen se vaatii. Seuraava tulee olemaan Ohjelmointikirja, joka kuvaa ohjelmoinnin monitasoisemmin kuin koskaan aiemmin tehty.

Tämä vain esimerkkinä siitä, että ajatteleminen on edelleen mahdollista, ja rajojen ylittäminen on tieteen tärkeimpiä tehtäviä -- ettemme jäisi ikuisesti tuleen makaamaan.

http://metayliopisto.fi/paradigmakirja/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat